Näin tuunaat Paris-pulkasta edullisen ahkion
Ahkio on retkeilijälle oleellinen investointi, jos haluaa pidemmälle hiihtovaellukselle. Pikku näpertelyllä Paris-pulkasta saa kelvollisen vetopelin kohtuuhintaan.
Lasikuituiset ahkiot ovat Suomen tunturihiihtäjien suosikkeja. Suurimmalla osalla tunturissa vastaantulevilla hiihtäjillä on perässään kotimainen Paljakka tai norjalainen Fjellpulken.
Maailmalla sen sijaan hiihtäjien näkee vetävän tavaroitaan muovisilla ahkioilla. Yksi kansainvälisesti suosittu malli on kanadalaisvalmisteinen ERAPro 60″ PRO 960 Expedition Sled, kansan suussa Paris-pulkka.
Itse kooten edullisesti
Muovipulkan suurimmat edut ovat keveys ja edullisuus. Kulutusta se ei kestä aivan samalla lailla kuin lasikuitu, mutta yhden lasikuituahkion hinnalla saa jo monta muovista.
ERAPro-pulkka maksaa kotimaisessa kaupassa 85 euroa. Hinta tosin sisältää pelkän muovisen rungon, edes vetonarua ei tule mukana. Mistä päästäänkin sen huonoihin puoliin.
Paris-pulkan käyttöönotto vaatii hiihtäjältä jonkin verran viitseliäisyyttä.
Mikäli haluaa päästä erittäin edulliseen ratkaisuun, voi tarvittavat veto-osat koota itse.
Youtube vilisee mitä kekseliäimpiä ratkaisuja siihen, miten halvalla hankittuja aurauskeppejä tai vesijohdon pätkiä voi käyttää vetoaisoina. Valjaatkin näppärimmät ompelevat itse.
Tällöin ahkion saa rakennettua jo alle sadan euron hintaan. Lopputulos on tekijänsä taidoista kiinni.
Vetoaisan toimivuus on käytännön kannalta tärkeintä. Ellei pulkkaa ylikuormaa, pysyy se erittäin hyvin pystyssä. Joten tasaisella lumella tai jäällä sitä voi vetää vaikka narulla.
Mutta jos pulkkaa joutuu vetämään esimerkiksi kaltevalla polulla, ratkaisee vetoaisojen toimivuus kuinka hyvin lasti pysyy pystyssä. Lisäksi aisat joutuvat usein kovalle koetukselle.
Valitsimme siksi taatusti testatut Fjellpulkenin suorat vetoaisat. Myös vetovaljaat ja kiinnityssarjan ostimme samalta valmistajalta.
Aisoissa ja valjaissa tyydyimme valmistajan kahdesta mallista kevyempiin, sillä pulkkaan ei kuitenkaan mahdu yli 60 kiloa retkitavaraa.
Lisäksi tarvitaan kuminarua ja solkia, joiden avulla kassit pysyvät pulkassa. Jotkut ompelevat pulkkaan kuormapeitteen, mutta tavallinen vaihtoehto on käyttää yhtä tai kahta suurta kassia, joiden sisään tavarat pakataan vesitiiviisti.
Päädyimme käyttämään kahta suurta kassia, mikä helpottaa tavaroiden siirtelyä pulkasta telttaan tai majapaikkaan.
Toiseen voi pakata esimeriksi telttaan sisälle tulevat tavarat ja toiseen absidiin jäävät. Teltan voi pakata käärönä kassien päälle esimerkiksi suksipussiin.
Haittapuolena kiinteään pressuversioon nähden on se, että kassit ovat alttiina kulumiselle ja ovat hieman epävarmemmin kiinnittyjä erikoistilanteissa – jos ahkio putoaa esimerkiksi railoon tai veteen.
Valttina keveys
Toinen muovipulkan etu on, että se painaa huomattavasti vähemmän kuin lasikuituinen kilpailijansa.
ERAPron 150 senttinen ahkio ilman aisoja painaa vain 2,2 kiloa. Fjellpulkenin aisat painavat kaksi kiloa, jolloin kokonaispaino on reilu neljä kiloa.
Vastaava lasikuituinen yhdistelmä painaa tuplasti, eli 7–8 kiloa.
Keveys on mukavaa paitsi hiihdettäessä, myös kuljetuksessa, niin julkisissa kulkuneuvoissa kuin omalla autolla.
Aisat irrotettuina Paris-pulkat pinoutuvat toistensa sisään, joten farmariauton takakonttiin tai suksiboksiin mahtuu useita pulkkia. Lentävälle retkikunnalle jokainen pois jätetty kilo on iso etu.
ERAPro 960 Expedition Sled on sisämitoiltaan 140 cm pitkä, 30 cm leveä ja 13 cm korkea. Reunat tuovat ulkomittoihin pituutta ja leveyttä kymmenisen senttiä lisää.
Pulkkaan mahtuu noin 250-litrainen ahkiokassi. Vetoisuus on siis samaa luokkaa kuin Fjellpulken 144- ja Paljakka-ahkiot. Retkikuntakäytössä tasaisilla jäätiköillä Paris-ahkioita on sidottu yhteen ”lautaksi” peräkkäin ja rinnakkain.
Muovinen pulkka kestää hyvin kulutusta lumella ja jäällä, mutta asfaltilla tai soratiellä sitä ei tietenkään sovi pitkiä matkoja vetää – kuten ei muitakaan ahkiota.
Kulutuskestävyys on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin päivittäistavarakaupasta ostettavissa lasten leluissa.
Nämä ostimme
| Fjellpulken 910 -vetoaisat | 99,00 € |
| Fjellpulken 910 -aisan kiinnityssarja | 29,90 € |
| ERAPro 60″ PRO 960 Expedition Sled | 64,90 € |
| kuminarua 6 mm, 7 m | 7,00 € |
| alumiinikulmalista 20 mm x 20 mm, 2 m | 10,90 € |
| alumiinilista 20 mm, 1 m | 13,90 € |
| metallirenkaita | 1,00 € |
| palohakoja 5 kpl | 3,50 € |
| koneruuveja 25mm x M4, 18 kpl | 2,50 € |
| M4-lukkomuttereita, 18 kpl | 2,50 € |
| Yhteensä | 285,00 € |
Pulkan ja valjaat hankimme XXL- ja Varuste.net – myymälöistä, pientarvikkeet Puuilosta ja Biltemasta.
Kasseja emme laskeneet ahkion kustannuksiin, koska käytimme tarkoitukseen muuhunkin käyttöön soveltuvia kuivasäkkejä ja matkakasseja.
Näitä tarvitsimme
| Mitta |
| Kynä |
| Viila |
| Hienoa hiekkapaperia |
| Rautasaha |
| Akkuporakone ja 4 mm metalliporanterä |
| Hylsyavain |
| Ruuvimeisseli |
Näin saimme ahkion käyttövalmiiksi
Aisojen kiinnitys
Vahvistimme ensin pulkan keulaa parketin saumalistaksi tarkoitetulla alumiinilistalla. Tämä takaa sen, että aisojen kiinnityskohta ei murru. Jos tämä vaihe tuntuu ylivoimaiselta, voit jättää sen myös väliin ja kiinnittää aisat suoraan pulkkaan.
Sahasimme rautasahalla alumiinilistasta pulkan etureunan pituisen, eli 32 cm:n palan.
Pyöristimme terävät kulmat viilalla. Merkitsimme aisojen kiinnitysosien avulla niiden ruuvinpaikat pulkkaan.
Tarkistimme tässä vaiheessa, että kiinnikkeet ovat suorassa ja sellaisella leveydellä, että aisat istuvat niihin mukavasti.
Sitten porasimme reiät pulkkaan ruuveja varten. Keskimmäiset rei’istä porasimme myös alumiinilistan läpi.
Ruuvien tulee olla sen verran matalakantaisia, etteivät ne estä aisojen laittamista paikoilleen.
Kiinnitimme aisojen kiinnitysosat pulkkaan niin, että avoin hahlo osoitti taaksepäin.
Kiinnitimme aisat kiinnitysosiin työntämällä ne paikoilleen.
Ensimmäisellä kerralla ne tuntuivat varsin jäykiltä, mutta ajan mittaan ne löystyvät hieman.
Remmien avulla aisat pysyvät varmasti paikoillaan. Kuljetuksen ajaksi aisat voi helposti irrottaa.
Aisat ovat ”oikein päin ” silloin, kun ne lähtevät pulkasta jyrkässä kulmassa ylöspäin, ja sitten kulma loivenee.
Jalakset
Seuraavaksi askartelimme pulkalle jalakset. Ilman niitäkin pärjää tasaisessa maastossa ja metsässä, mutta kaltevalla tunturin kupeella pienet metallijalakset estävät mukavasti pulkkaa lähtemästä sivuluisuun.
Sahasimme 2 mm vahvuisesta alumiinisesta 20 mm x 20 mm kulmalistasta 10 cm pitkän pätkän.
Toisen sivun muotoilimme kuvan osoittamalla tavalla, ensin rautasahalla ja sitten viilaamalla. Lopuksi hioimme kaikki terävät reunat.
Monen tuunaajan näkee käyttävän järeämpiä ja kulmikkaampiakin versioita ja valmistimme sellaiset ensin. Ne ottivat kuitenkin turhan paljon kiinni jäähän. Tämä pyöristetty versio toimi käytännössä parhaiten.
Yli jääneestä alumiinikulmalistasta teimme neljä kappaletta 40 cm pitkiä teltan talvikiiloja.
Kiinnitys
Pulkan reunoissa on valmiina kuusi reikää molemmilla sivuilla. Niiden reunat ovat melko teräviä, joten hioimme ne hienolla hiekkapaperilla pyöreimmiksi. Samalla silotimme myös pulkan reunat.
Kiinnitimme seitsemän metriä pitkän kiinnityskumilangan pulkkaan työntämällä sen kaksinkerroin kunkin reiän läpi ja pujottamalla muodostuneeseen lenkkiin metallirenkaan.
Pulkan peräpäässä olevat langan päät varmistimme solmuilla. Lopuksi teimme nauhaan solmulenkit, joihin kiinnitimme palohaat. Näin ne eivät katoa matkalla. Ratkaisu osoittautui melko toimivaksi käytännössä.
Palohaat voisivat olla suurempiakin, jolloin niitä olisi helpompi käsitellä paksuilla hansikkailla.
Keitinalusta
Lopuksi teimme vielä vanerilevystä pulkan mittoihin sopivan keitinalustan. Koska jalaksista jää ruuvin kannat pulkan sisäpuolelle, porasimme vastaavasti vaneriin reiät, joihin kannat sopivat. Näin alusta pysyy tasaisesti paikoillaan. Keitinalustaa käytämme kaasu-, tai bensakeittimen alla, jottei se lämmetessään sulata allaan olevaa lunta ja vajoa lumeen.
