Miten välttää rakot jaloissa vaelluksella?
Rakot ja hiertymät ovat vaeltajan yleisempiä vaivoja. Pitkäkestoinen liikunta ja kostea kenkä on vaikea yhdistelmä. Rakkojen syntyä voi kuitenkin jossain määrin estää.
Asiantuntijana Minna Stolt
Miksi rakkoja syntyy?
Rakko on yleinen ihovaurio, joka syntyy, kun iho venyy riittävän kauan ja siihen kohdistuu painetta. Yleensä rakko tulee jalassa kohtaan, jossa on jokin uloke, johon kohdistuu kitkaa. Tällöin ihosolut vaurioituvat ja niiden väleihin kertyy nestettä. Lämpö ja kosteus kengässä edesauttavat rakkojen syntymistä.
Mitä kenkien ja sukkien valinnassa tulisi huomioida?
Kengän tulisi olla riittävän, muttei liian suuri. Sopivan kokoisessa kengässä on kärjessä tilaa noin sentti pisimmän varpaan päässä. Kengässä tulee olla sopiva lesti ja hyvä kiinnitys, jotta jalka pysyy paikoillaan. Erilaisilla nauhoituksilla tukevuutta voi lisätä. Kengässä ei saisi sisällä olla painavia saumoja.
Sukkien tulee viedä kosteutta pois jaloista ja olla saumattomia. Teknisestä kuidusta valmistetut tai ohuet villaiset sukat ovat hyviä. Puuvillaa kannattaa välttää, koska se kuivuu huonosti. Paksummat sukat vaimentavat jonkun verran myös iskuja. Voi kokeilla käyttää myös kahta sukkaa päällekkäin, jolloin ne liikkuvat toisiaan vasten. Varvassukat voivat estää varpaisiin tulevia rakkoja, mutta tilaa pitää silloin olla kengissä riittävästi.
Tuleeko kengän olla vedenpitävä vai helposti kuivuva, riippuu tilanteesta. Toivottavaa olisi, että jalat olisivat mahdollisimman paljon kuivina. Kenkien ja jalkojen tuuletus tauoilla ja kuivien sukkien vaihtaminen usein on hyvä asia.
Millä muulla tavoin vaeltaja voi estää rakkojen muodostumista?
Jos tietää omat ”rakkopaikat”, voi niitä suojata jo etukäteen. Kitkaa voi vähentää esimerkiksi varpaiden väleissä laittamalla niihin rasvaa (Compeed-puikkoa tai Vaseliinia) tai ohutta teippiä. Varpaiden päälle voi pukea apteekista saatavia pehmusteita. Varpaiden väliin laitettava villa kerää kosteutta.
Kantapään rakkoja voi estää käyttämällä ennaltaehkäisevästi Compeed-laastareita, urheiluteippiä, kinesioteippiä tai Optiplaste C-liimasidettä. Huopalevystä voi leikata hevosenkengän muotoisen palan, joka liimataan kantapäähän. Tämä keventää kuormitusta kohdassa, johon rakko on syntymässä.
Rakon syntymiseen vaikuttaa myös rasituksen määrä. Mitä pidempään jalat päivän aikana joutuvat rasitukselle, sitä useammin iho joutuu venytykseen. Jalat myös turpoavat pitkässä rasituksessa ja tulevat alttiimmiksi hankaukselle. Rakkoriskiä voikin pienentää myös kuormitusta vähentämällä.
Mitä tehdä, jos rakko on jo syntynyt?
Mikäli rakko haittaa kävelemistä, täytyy se puhkaista. (Muuten sen voi antaa olla, ja toimia kuten edellä). Neula tulee puhdistaa polttamalla tai desinfioimalla, minkä jälkeen neste puristetaan ulos yhdestä tai kahdesta neulanpistosta rakon sivusta. Nahkaa ei kannata poistaa, sillä se suojaa ihoa. Iho puhdistetaan. Päälle laitetaan suojaava rakkolaastari, sen päälle teippi tai huopakevennys, kuten edellä on mainittu. Rakko yritetään pitää puhtaana ja kuivana mahdollisuuksien mukaan.
Voiko rakko olla terveysuhka?
Kun jalassa iho on rikki, voi siitä joutua elimistöön bakteereja. Siksi rakkoa tulee hoitaa huolellisesti. Mikäli iho punoittaa, kuumottaa, on turvonnut ja kipeä, on se tulehtunut. Sille pitäisi tällöin antaa aikaa parantua keventämällä rasitusta ja hankausta. Käytännössä se saattaa onnistua ihoon liimattavan, muotoillun huopapalan avulla tai käyttämällä avokantaisia kenkiä, joissa on kantalenkki. Tulehduskipulääke vähentää tulehdusta.
Märkivä rakko tulisi saada pidettyä puhtaana ja kuivana, sillä komplikaationa voi olla ihoalueen infektio ja pahimmillaan jopa verenmyrkytys tai ruusuinfektio. Käytä märkivään ihoon mieluummin puhdasta haavasidosta kuin hautovaa rakkolaastaria. Mikäli tulehtunut rakko ei parane, hakeudu lääkäriin.
Voiko rakkojen muodostumiseen vaikuttaa ennen retkeä?
Kotona kannattaa huolehtia jalkaterveydestä: siitä, että iho on terve ja joustava, eikä jaloissa ole kovettumia.Jalkojen kosteustasapainosta kannattaa huolehtia käyttämällä perusvoidetta, jossa on riittävän suuri rasvaprosentti. Karbamidia (eli ureaa) ja glyserolia sisältävät voiteet pehmentävät ihoa ja sitovat tehokkaasti kosteutta ihoon kudoksiin. Mikäli rakoista kärsii usein liikkuessa, voi jalkaterapeutilla käydä tarkastuttamassa omien jalkojen kunnon ja mahdolliset asentomuutokset. Niihin saattaa löytyä apua esimerkiksi pohjallisilla tai toiminnallisella harjoittelulla.
Hoitotieteen dosentti ja jalkaterapeutti Minna Stolt toimii lehtorina Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hän on tehnyt kattavaa tutkimusta jalkaterveydestä eri ikäryhmissä. Hän on julkaissut yhdessä Riitta Saarikosken kanssa loppukäyttäjille suunnatun teoksen Terveet jalat (Duodecim).
