Vaeltajan viimeinen lepopaikka
Tuhkaamisen yleistyessä yleistyy myös vainajan tuhkien sirotteleminen luontoon. Paikaksi valitaan usein rakas ja merkityksellinen luontokohde.
Tuhkaamisen yleistyessä yleistyy myös vainajan tuhkien sirotteleminen luontoon. Paikaksi valitaan usein rakas ja merkityksellinen luontokohde, joka voi olla vaikkapa tunturin laki, kuru tai leiripaikka, jossa on vietetty monia öitä.
Jos haluaa saada viimeisen leposijan kansallispuistosta, pitää siihen anoa lupaa Metsähallitukselta. Lähtökohtaisesti pyyntöihin saada sijoittaa tuhka Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille suhtaudutaan myönteisesti. Suostumuksia annetaan pääsääntöisesti vain tuhkan sirotteluun, ei hautaamiseen.
Lisätietoja löytyy täältä.
