Viime kesänä Metsähallituksen Luontopalvelujen eläinasiantuntijat havaitsivat, että tietyllä Enontekiön tunturialueella liikkui kaksi naalia. Tämän naaliparin myös huomattiin asuttavan pesää. Naalit olivat muun muassa kaivaneet pesän koloja. Valitettavasti heinäkuussa tehdyissä pesätarkastuksissa pesintäyrityksen todettiin kuitenkin epäonnistuneen.
Epäonnistumisen syynä saattoi olla myyrien ja erityisesti sopulien määrän romahdus pesinnän aloitusvaiheen aikana. Tunturialueella sopuleilla on iso merkitys naalien pesinnän onnistumisiin. Heikkoina sopulivuosina naali ei yleensä pesi lainkaan.
Naalin onnistuneita pesintöjä ei ole havaittu Suomesta yli kahteen vuosikymmeneen, vaikka naaleja liikkuukin Lapin tuntureilla vuosittain jonkin verran.
Naapurimaissa naalilla menee paremmin
Ruotsissa ja Norjassa on todettu tänä vuonna yhteensä ainakin 73 naalipentuetta. Suomea lähimmät pesinnät olivat Norrbottenin läänissä Ruotsissa ja Varangin niemimaalla Norjassa.
Naalin tilanteen parantamiseksi on menossa kolmivuotinen Interreg Nordin rahoittama hanke. Hankealue käsittää Suomessa Enontekiön ja Utsjoen tunturialueet sekä Ruotsin ja Norja pohjoisimmat osat. Hankkeen tavoite on parantaa naalin suojelutilannetta, ja keinoina ovat muun muassa yhteistyön tiivistäminen eri maiden välillä, naalin lisäruokinta, ketunmetsästys ja tiedotus. Suomessa ruokinta-automaatteja on nyt kaikkiaan 17, ja niitä on tarkoitus lisätä jonkin verran. Naalin kilpailijalajia, kettua, metsästettiin viime talvena naalin potentiaalisilla pesimäalueilla lähes 400. Kettu on viime vuosina levittäytynyt yhä enemmän pohjoiseen naalin elinalueelle.