Talvella vaeltaminen vaatii enemmän varustautumista kuin sulan maan retkeily. Kurkistimme, mitä retkeilytoimittaja Maija Arosuo ottaa mukaan viikon vaellukselle Lapin tuntureille talvella.
Erämaavaelluksen lähtökohta on, että kaikki tarpeellinen on mukana. Vaikka joku öistä saatetaan nukkua autio- tai varaustuvassa, on tarpeen vaatiessa tultava toimeen myös omillaan. Säät saattavat olla arvaamattomia huhtikuussakin, joten pukeutumisessa kannattaa varautua plussakeleistä paukkupakkasiin. Ruokaakin on oltava runsaasti, sillä kulutus on kylmässä kovempaa ja muutaman päivän varamuona on hyvä olla mukana, mikäli säitä joutuu jäämään pitelemään tunturiin.
Pitkän listan vastapainoksi tavaroiden raahaamista talvella helpottaa lumi. Pulkassa tai ahkiossa vetäen tavarat kulkevat kantamista kevyemmin, joten painolla ei ole niin suurta merkitystä kuin kesällä. Ylämäissä alkaa toki raskas pulkkakin tuntua reeltä.
Talvella kerrospukeutumisen merkitys korostuu, sillä hikoileminen saattaa olla kohtalokasta. Hikoillut kroppa kylmettyy nopeasti tauolla tai vauhdin pudotessa, joten vaatetta tulisi olla aina sopivasti ponnisteluun ja säähän nähden.
Alimpien kerrosten – alusvaatteista alkaen – on hyvä olla villaa, joka tuntuu kosteanakin lämpimältä tai teknistä keinokuitua, joka siirtää kosteuden pois iholta. Niiden päälle voi pukea tarvittavan määrän välikerroksia: lisäkerrastoja ja neuleita tai kylmällä säällä villahousuja ja paitoja.
Päällimmäiseksi tarvitaan useimmiten tuulen pitävät housut ja takki. Tiivis puuvillasekoite, keinokuituinen tuulitakki tai softshell toimivat kuivalla säällä. Kosteaa säätä varten mukana tulee olla kalvolliset vaatteet tai sadevaatteet. Takin tärkein ominaisuus on hyvin istuva huppu, joka suojaa kaulaa, niskaa ja kasvoja.
Myös käsissä ja päässä noudatetaan kerrospukeutumista. Hiihtohansikkaat valitaan sään mukaan, niin etteivät kädet turhaan kostu. Alulapaset tai sormikkaat nahkarukkasten alla toimivat kylmässä säässä, hiihtosormikkailla pärjää plussakelillä. (Lue lisää: Retki 1/2024: Viisi vinkkiä, miten pidät kädet lämpiminä.)
Kasvot suojataan viimalta kommandopipolla, tuubihuiveilla tai kaulaliinalla, tai erikseen siihen tarkoitetulla kasvosuojalla. Laskettelulasit suojaavat silmiä myrskyssä, aurinkolasit auringonpaisteelta, joka voi aiheuttaa kivuliaan lumisokeuden.
Kengät valikoituvat suksisiteiden mukaan. Tunturisuksissa on yleensä back country-side (BC-side), johon käy BC-mono. Monon tulee olla riittävän suuri, eikä kenkää ei kannata ahtaa täyteen sukkia, sillä ahdas kenkä on kylmä. Tarvittaessa kengän päällä voi käyttää lämmittäviä ja kosteutta ehkäiseviä monosuojia ja säärystimiä.
Hiihtotauoille ja leiriin tultaessa liike lakkaa ja vaatetta on lisättävä. Suuren, lämpimän taukotakin ja sivusta avattavat toppahousut tai toppahameen saa helposti puettua hiihtovaatteiden päälle. Monot on mukava vaihtaa leirikenkiin, joiksi käy mitkä tahansa lämpimät jalkineet, vaikkapa Kuoma-saappaat.
Leirin pystyttämisen jälkeen voi hikisen kerraston vaihtaa kuivaan villakerrastoon. Yöksi on mukavaa saada päähän myös kuiva leiripipo ja kuivat, paksut villasukat. Muutoin samoja villavaatteita voi tarpeen mukaan käyttää myös yöllä makuupussissa. Taukotakki lämmittää parhaiten, jos sen ottaa makuupussiin lisäpeitoksi, hihoja pukematta. Jalat voi kääriä yhdessä kaulaliinaan tai paitaan, jotta ne lämmittävät toisiaan.
Tunturivaelluksilla yleisimmin käytössä on teräskanttiset tunturisukset, joilla voi hiihtää kohtalaisen hyvin syvää lunta, mutta laskea myös jäisiä mäkiä. Kapeimmat mallit sopivat ladullekin. Mukaan on syytä varata myös nousukarvat, jotka liimataan suksen pohjiin ylämäissä ja poistetaan taas huipulla – paitsi jos mäenlasku pelottaa, jolloin niitä voi pitää alla vauhtia hiljentämässä silloinkin. Pitovoiteita ei näin tarvita, mutta luistovoidetta ja skrapa lumen puhdistamiseen on hyvä varata suojakeliä varten mukaan. Sauvoihin tarvitaan reilut sommat, jotteivat ne uppoa syvälle hankeen. Sauvojen hyvä pituus on noin kainaloon asti monot jalassa.
Tavarat pakataan ahkioon tai pulkkaan, jota voi tasaisella maalla, kuten jäällä, vetää narulla. Epätasaisemmassa maastossa toimivat paremmin vetoaisat. Naru tai aisat kiinnitetään vetovaljaisiin tai reppuun. Naruvedon etuna on, että pulkasta saa helpommin noudettua tavaroita ja kääntyileminen on helpompaa. Pulkka saattaa kuitenkin kaatua helpommin ja alamäissä se saattaa tulla kantapäille.
Tavarat pakataan vedenpitävästi pulkkakasseihin tai ahkiopeiton alle pakkauspusseihin. Leiriytymistä helpottaa, jos telttaan sisälle tulevat tavarat ovat kaikki yhdessä kassissa. Tärkeää on pakata paino tasaisesti ja mahdollisimman alas, ettei pulkka kaadu. Liian etupainotteisesti pulkka auraa lunta ja on raskas vetää.
Hiihtäessä käden ulottuvilla on syytä pitää kartta ja kompassi, lämpimässä säilytetty puhelin sekä gps ja pilli, jolla voi ilmaista, mikäli on joutunut ryhmästään eroon. Pulkkakassiin voi tehdä oman paikan tavaroille, joita voi tarvita päivän aikana, kuten lounaseväille, kuumalle juomalle termospullossa ja korjausvälineille. Pulkan päällä kulkevat solumuovinen makuualusta ja lapio, joille voi olla käyttöä evästauoilla.
Leiriytymistä varten tarvitaan tuulta ja lunta kestävä majoite, joista yleisin on neljän vuoden ajan tunneliteltta. Talviteltta on riittävän kestävää kangasta, alas asti tulevat liepeet suojaavat lumipyryltä, kaaret ovat tukevat ja absidissa mahtuu myrskysäällä keittämään ja toimimiaan. Tilaa on hyvä varata kesäretkeilyä enemmän.
Talvella teltan pystyttämiseen tarvitaan leveämmät ja pidemmät kiilat, joita voi käyttää lumessa pystysuunnassa tai haudata ne lumeen poikittain. Ankkureiksi käyvät myös muut esineet, kuten halot ja lumella täytetyt pakkauspussit. Jäällä leiriytyessä rautanaulat tai jääruuvit toimivat kiiloina. Mukana kulkevalla lapiolla saa helposti kaivettua absidiin jalkatilaa, leirikeittiön ja -vessan ja muita leirielämää helpottavia rakennelmia.
Makuupussi valikoituu säätilan mukaan. Comfort-arvo kertoo lämpötilan, jossa suurin osa retkeilijöistä vielä viihtyy pussissa. Usein kaksi päällekkäistä makuupussia toimii paremmin kuin yksi paksu. Sisempi untuvapussi pysyy kuivempana, jos päällä on kosteutta paremmin sietävä kuitupussi. Pussien yhteenlasketulle comfort-lämpöarvolle on ainakin suuntaa antava kaava: x-(21-y)/2, jossa x on lämpimämmän pussin comfort-arvo ja y viileämmän pussin comfort-arvo.
Talviteltassa voi käyttää koko lattian peittävää ”routamattoa” eli paksua solumuovia, joka leikataan teltan pohjan kokoiseksi. Sen päälle voi laittaa ilmatäytteisen makuualustan. Routamaton voi kääriä rullalle teltan kanssa ja kuljettaa ahkion päällä, jolloin pystytys on nopeampaa. Toinen vaihtoehto on käyttää päällekkäin solumuovista ja ilmatäytteistä makuualustaa. Makuualustojen tulee olla lämpöarvoltaan talvikäyttöön soveltuvia, eli sellaisia, joiden r-arvo on vähintään viisi. Teltan pohjalle voi laittaa myös avaruushuovan.
Ruoanlaittoon talvella soveltuu parhaiten monipolttoaine- eli bensakeitin, joka toimii hyvin kylmissäkin oloissa. Mikäli sitä aikoo käyttää myös teltan lämpimänä pitämiseen, on hyvä opetella sen turvallinen käyttö ja pitää mukana myös keitinlaatikkoa. Absidissa tai ulkona keittäminen on turvallisempaa ja onnistuu keitinalustan päällä. Pienkonebensaa tarvitaan puolesta litrasta litraan henkilöä kohden vuorokaudessa. Veden sulattamista varten on hyvä olla mukana riittävästi kattiloita. Juomavettä varten on syytä pitää mukana parikin termospulloa, jotta vettä on aina saatavilla. Ruokatermokseen on helppo tehdä lämmin ruoka aamulla, jolloin lounaalla ei tarvitse keittää.
Talvileirin välineisiin kuuluu lisäksi joukko pikkutavaroita, jotka lisäävät turvallisuutta, auttavat korjaamaan rikkoutuneita tavaroita tai lisäävät mukavuutta. Monet niistä ovat samoja kuin kesävaelluksellakin, mutta vuodenaika tuo hieman lisävaatimuksia kylmyyden ja pimeyden takia.
Elektroniikka täytyy suojata paremmin ja sitä tulee pitää kehon lähellä tai makuupussissa, jotta akut toimivat. Varaparistoja saa varata reilusti. Nestemäiset tuotteet, kuten hammastahna, deodorantti tai kosteuspyyhkeet jäätyvät, joten niiden käyttöä pitää ennakoida ottamalla ne taskuun tai sulattamalla kuumassa vedessä.
Pieniä asioita on vaikea käsitellä kylmässä, joten vetoketjujen, solkien ja lukitussysteemeiden järeyttä ja materiaaleja kannattaa miettiä, jotta ne ovat toimivia eivätkä mene rikki pakkasella. Talvella vähän reilumpi ja kestävämpi on turvallisempi valinta kuin aivan minimaalinen.
Kesällä märkä varuste on ikävä, mutta talvella se voi olla hengen vaarallinen. Vaatteet ja makuupussi kannattaa siis suojata kunnolla vedenpitävästi, varsinkin suojakelillä. Muovipusseja kannattaa pitää mukana reilusti. Niihin voi eristää kosteita asioita ja niitä voi käyttää märissä kengissä. Talvella pimeys tulee aikaisemmin, joten valoa kannattaa ottaa mukaan niin otsalamppuna kuin telttavalona tai kynttilänä, jos majoituksena on tupa.
Kevätaurinko on yllättävän voimakas, joten siltä kannattaa suojautua kunnolla. Aurinkovoide ja huulirasva hyvällä suojakertoimella suojaavat kasvoja ja käsiä. Aurinkolasien on hyvä olla riittävän hyvin tummentavat ja suojata silmiä myös sivuilta.
Vessapaperia ei talvella voi haudata maahan. Pienempi vessakäynti talvitunturissa hoituu helposti lumen avulla. Kun pakkaa samaan vessapussiin wc-paperin ja sytkärin, voi isomman hädän vaatimat paperit polttaa helposti. Samassa pussissa kulkevat myös käsidesi ja kosteuspyyhkeet.