Näin otat ruskasta kaiken irti
Vanhan perimätiedon mukaan ruska alkaa Lapissa 13. syyskuuta kello 14. Tiedossa saattaa olla hitunen perääkin, vaikka lause onkin huumorilla heitetty.
Ruska, tuo ohikiitävä värikäs hetki ennen pimeää syksyä! Näillä ohjeilla maksimoit ruskakokemuksesi, jotta selviät ruskattoman ajan yli.
Vanhan perimätiedon mukaan ruska alkaa Lapissa 13. syyskuuta kello 14. Tiedossa saattaa olla hitunen perääkin, vaikka lause onkin huumorilla heitetty. Onneksi ruska-aika ei kuitenkaan ole minuuttipeliä. Paikallisesti ruska kestää sääoloista riippuen parista viikosta kuukauteen ja parhaan hehkun aika vaihtelee alueittain.
Miten olisi oikea ruskaloma, jonka aikana voisi matkustaa väriloistosta toiseen? Aloituspaikaksi kannattaa valita pohjoisin Suomi, Kilpisjärvi tai Utsjoki viikolla 36, eli syyskuun alussa. Siellä viikon, parin ruskaretkeilyn jälkeen voisi vaihtaa maisemaa Pallas-Ylläs-tunturille, tai vaikka Urho Kekkosen kansallispuistoon, jossa paras ruska-aika tietäjien mukaan on viikoilla 37-39.
Ruskan matkavauhti on etelää kohden noin 500 kilometriä viikossa, joten mukana pysyy. Viikoilla 38-39 voisi kiertää Koillismaan ja saapua sieltä etelään, jossa ruska alkaa vasta lokakuun alussa, eli viikon 40 tietämillä. Lounaisessa Suomessa lehtimetsät loistavat kirjavina vielä lokakuun lopullakin. Ruskasta pääsee siis nauttimaan Suomessa koko syys-lokakuun ajan. Eikä seuraavaan ruskaan ole kuin kymmenen kuukauden odotus!
Ruska-ajat ympäri Suomen
- Kilpisjärvi 36-38
- Koillismaa 37-40
- Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 36-38
- Utsjoki 36-38
- Urho Kekkosen kansallispuisto 37-39
- Oulun ja Kajaanin seutu 39
- Etelä-Suomi 40
- Lounais-Suomi 41-43
Lappiin vai Lounais-Suomeen?
Suomen parasta ruska-aluetta on tunnetusti Lappi. Miksi näin on? Eihän siellä juuri ole edes puita, jotka voisivat hehkua väriloistoa!
Syitä on kaksi, joista toinen on ilmeinen: Lapissa suurin osa puista on lehtipuita, ja vain ne saavat ruskavärin. Muualla Suomessa havupuut ovat valta-asemassa, joten näky ole yhtä kokonaisvaltainen.
Toinen syy liittyy koivulajeihin. Suomessa on kolme koivulajia: hies-, raudus- ja vaivaiskoivu, joista vain kahta ensimmäistä tavataan Etelä-Suomessa. Pohjoisessa sen sijaan löytyy kolmen koivulajin lisäksi joukko hybridejä: vaivais- ja hieskoivun risteymää, joka tunnetaan tunturikoivuna, sekä vielä sekamuotoja rauduskoivun kanssa. Kaikki lajit saavat erivärisen ruskan, joten kun etelässä kaikki koivut muuttuvat keltaisiksi, muodostavat ne pohjoisessa värilaikkuja keltaisesta oranssiin ja punaiseen. Myös pihlaja ja tuomi ovat pohjoisessa eteläisiä kanssasisariaan punaisempia.
Koska ilmiö on geneettinen, saavat tietyt puut aina tietyn värin. Poikkeuksena on ruskea väri, joka johtuu ruostesienestä. Se iskee kosteina ja lämpiminä syksyinä, jolloin ruska jää usein vaimeammaksi kuin kuulaina syksyinä.
Puuruskan lisäksi Lapin avonaisessa maastossa maaruska pääsee myös oikeuksiinsa. Se syntyy yleensä muutamaa viikkoa ennen puuruskaan alkamista ja helpottaa tuskaa, ellei oman ruskaviikon ajoitus onnistu aivan nappiin.
Toinen loistava alue ruskaretkeilyyn on Lounais-Suomen rannikko ja Ahvenanmaa. Leudon ilmaston takia ruska kestää siellä melko pitkään ja tarjolla on näyttäviä lehtipuita ihailtaviksi.
Tammi- ja lehtometsävyöhyke (eli hemiboreaalinen vyöhyke) lounaisrannikolla on Suomen lämpimintä ja siellä kasvaa luonnonvaraisena monia jaloja lehtipuita, kuten tammea, saarnea ja jalavaa, jotka saavat omat syysvärinsä. Lisäksi joukossa värisevät upeat haavat ja kimmeltävät keltaiset koivut. Eteläisen ruskan kuningas on kuitenkin punainen vaahtera.
Bongaa värikkäitä maakasveja
Väriä kannattaa etsiä myös jalkojen suunnalta. Tuttu mustikka saa kangasmetsien pohjan loistamaan kuin tulessa. Riekonmarjan suuret lehdet tulevat kauttaaltaan lähes epätodellisen punaisiksi pohjoisen tuntureilla. Juolukka voi saada hieman violetin tai viininpunaisen syysasun.
Omaa talveen valmistautumisen tarinaansa kertovat syksyisin myös suot, jo tuntureita ja puita aiemmin elo – syyskuun vaihteessa. Vaikkeivat ne loistakaan yhtä räikeinä, muuttuu niiden ilme selkeästi pehmeämmäksi, kun heinämäiset kasvit, esimerkiksi sarat ja tupasvillat värjäytyvät punaruskeiksi ja keltaisiksi. Perässä seuraavat vaivaiskoivut, suokukat ja juolukat. Oman väri-ilonsa syksyn suolle tuovat myös punaiset karpalot.
Tee puutarhakierros
Väriloistoa ei tarvitse lähteä etsimään maan toiselta puolelta, vaan syksy tulee hyvin demokraattisesti ajallaan koko Suomeen. Ruskakaipuuta voikin lievittää päivittäin tekemällä kierroksen lähiseudun pihoja, puutarhoja ja puistoja ihailemaan.
Punaisena loistavista puutarhakasveista voi koittaa bongata seinillä verenpunaisena kiipeävän imukärhivilliviinin, korallikanukan, musta-aronian, isotuomipihlajan, tai monivärisen japaninvaahteran.
Keltaisena hehkuvat puutarhoissa muun muassa aitaorapihlajat ja koristekirsikat, sekä kanelilta tuoksuva katsura.
