Tarppi majoitteena
Tarppi on monipuolinen retkivaruste, jonka alla voi pitää sadetta tai yöpyä. Tarppi taipuu moneen muotoon.
Eräopas ja sisällöntuottaja Caj Koskinen kertoo Retki-lehden lukijoille, miten tarppia voi käyttää majoitteena retkillä. Kymmenisen vuotta sitten Koskinen alkoi tekemään laavuretkiä, jolloin varamajoitteeksi valikoitui tarppi. Se osoittautui hyväksi yösijaksi ja päivälläkin mukavaksi sadesuojaksi, joka seurasi vastedes mukana ympäri vuoden. Cajn lempilajit ovat packraft ja talvivaellus, joita hän opastaa perheyrityksessään hutkai.fi.
Mihin tarppia voi retkellä käyttää
Tarppi on monipuolinen retkivaruste, jonka alla isompikin porukka voi pitää lounas- tai sadetauon niin vaelluksella kuin päiväretkellä. Sen alla voi nukkua joko riippumatossa tai suoraan maassa. Tässä jutussa keskitymme tarppiin majoitteena ilman riippumattoa.
Miksi valita majoitteeksi tarppi?
Yksi hyvä syy on, että se on edullinen. Hyvän tarpin saa jo reilusti alle sadalla eurolla. Kevyenä ja pieneen pakkautuvana se toimii hyvin myös varamajoitteena, jos aikoo nukkua kämpässä tai laavulla, jolloin pitää varautua siihen, ettei sisälle syystä tai toisesta pääsekään.
Tarppi suojaa vähemmän kuin teltta, mutta tarjoaa samalla paremman luontoyhteyden. Sen alta voi katsella tähtiä, revontulia ja kuunnella luonnon ääniä. Jollekin avoimuus saattaa olla pelottavaa, minusta tuntuu turvallisemmalta, kun näen mitä ympärillä tapahtuu. Tarpissa tulee kiva fiilis ja hyvä tunnelma. Sitä kannattaa kokeilla, jos teltassa nukkuminen alkaa tuntumaan liian tavanomaiselta!
Milloin tarppi on toimiva majoite, milloin ei?
Kokenut retkeilijä voi mielestäni käyttää tarppia melkein vuoden ympäri metsäisessä maastossa. Erittäin kosteaan vuodenaikaan, kuten syysusvan aikaan, kosteus saattaa tiivistyä makuupussiin. Talvella se toimii paremmin pakkaskeleissä kuin nuoskalumella.
Avotunturissa, jossa ei ole puita, tarppi on vaikeampi pystyttää, ja avonaisilla paikoilla varsinkin tuulella se on riskialtis. Kallioilla kiilojen saaminen maahan voi aiheuttaa haasteita, joten tarppi on esimerkiksi kupolitelttaan nähden haastavampi majoite. Myös räkkäaika asettaa rajoitteita, tai ötököiltä pitää suojautua verkoin.
Millainen on hyvä tarppi?
Kahdelle hengelle riittää noin 3 x 3 -metrinen tarppi. Suosin neliön mallista kangasta, sillä sen voi pystyttää monin eri tavoin. Kankaan tulee olla tietysti vedenpitävä, mitä kaupalliset tuotteet yleensä ovat. Mielestäni kestävän tuotteen osto on vastuullinen valinta. Jotkut taas arvostavat enemmän keveyttä. Kiinnityspisteitä tulisi olla riittävästi: ainakin kaikissa kulmissa, sivuilla ja keskilinjassa muutama.
Suurin osa myytävistä tarpeista on ruskeita tai vihreitä, jolloin ne sulautuvat hyvin maastoon. Oranssejakin löytyy, mikä on turvallinen valinta pelastustilanteessa.
Mitä tarpin kanssa yöpymiseen tarvitaan?
Itse tarpin lisäksi ripustamista helpottaa noin viisi metriä pitkä, tukeva harjanaru, jossa on kiinni pari prusik-solmulla kiinnitettyä lenkkiä. Lisäksi tarvitaan noin kuusi ohuempaa, 2-5 metriä pitkää kiinnitysnarua, sekä kuutisen maakiilaa – luonnosta löytyviä keppejäkin voi käyttää.
Lattiana voi käyttää erillistä maavaatetta (kevytpeitteen palaa, tukevaa avaruushuopaa) tai solumuovista makuualustaa ilmatäytteisen patjan alla. Mikäli maastossa ei ole puita, voi tarpin pystyttää yhden tai kahden vaellussauvan varaan.
Mitä pystytyksessä tulee ottaa huomioon?
Tukevimman ja helpoimman pystytyksen saa aikaan, jos paikalla on kaksi puuta, joiden väliin harjanarun voi virittää. Pystytys on mahdollista myös yhden puun tai vaellussauvojen tai keppien varaan. Tarpin alla tulee olla nukkujien verran tasaista maastoa. Leiripaikan tulee olla melko suojaisa, sillä tuuli saattaa yltyä myöhemminkin yöllä. Takaseinän tulee olla tuulta vasten.
Tarpin voi ripustaa lukuisin eri tavoin. Tyyli riippuu tottumuksesta ja sääoloista. Tiiviisti alas viritetty harjamallinen tarppi suojaa hyvin säältä ja tuiskeelta, mutta peittää näkymät. Kauniilla säällä riittää korkealle ripustettu yksinkertainen laavukatos, jonka alta ilma pääsee hyvin kiertämään. Yhden puun varaan voi tarpin ripustaa louteeksi. Yhden sauvan varaan voi kankaasta rakentaa tiiviin teltan. Youtube-videosta ”10 tapaa virittää tarppi” löytää Caj Koskisen havainnollisen esityksen erilaisista pystytystavoista.
Miten estät veden tulon leiriin?
Yöpymispaikka tulee valita hieman telttapaikkaa tarkemmin. Makuupaikan tulee olla hieman muuta maastoa korkeammalla, ettei vesi keräänny nukkujan alle. Ei siis kuoppaan nukkumaan! Kaltevalla kalliolla vesi saattaa valua maata pitkin, mutta yleensä se imeytyy maahan melko nopeasti. Soisessa maastossa pitää toki olla alla jotain vedenpitävää, kuten maavaate.
Toimiiko tarppi majoitteena talvella?
Tarpin alla voi hyvin nukkua myös talvella. Hyvä puoli on se, että kondensaatiota ei pääse kertymään. Toisaalta tuulisella säällä lumi saattaa tuiskuta nukkujan päälle. Pakkaslumen voi karistella pois, mutta nuoskalumella on vaarana kastuminen. Kuitupussi toimiikin paremmin kuin untuvapussi, ainakin päällimmäisenä kerroksena.
Tarpin voi pystyttää tampatulle lumelle makuupaikaksi ja kaivaa viereen keittiön ja oleskelutilan, jos lumi on upottavaa. Laavumallisen tarpin eteen voi tehdä tulet. Etäisyys riippuu polttopuiden laadusta, tulen koosta ja tuulesta. Kipinöistä tulee tekokuituiseen laavuun helposti reikiä.
Tuleeko tarppiyöpyjän olla solmutaitaja?
Muutaman perussolmun opetteleminen helpottaa ja nopeuttaa tarpin pystytystä, mutta liian vaikeaa asiasta ei kannata tehdä. Prusik-lenkit voi tehdä harjanaruun valmiiksi, jotta kankaan paikkaa voi helposti säätää. Harjanarun kiinnittäminen puuhun käy helposti vetosolmulla. Sitä ei kannata virittää äärikireäksi, etteivät heiluvat puut katkaise narua. Narut voi kiinnittää kiiloihin leivonpäällä. Myös näiden solmujen teko opastetaan videolla.
