Eteenpäin kuin mummo lumessa – Retken lumikenkätesti
Kaupunkilaisen ensikosketus lumikenkiin tapahtuu usein talvireissun majoituksesta lainatuilla välineillä. Mutta mitkä kannattaisi hankkia omaksi?
Jos hiihtämällä hikoilu ei innosta, lumikengät vievät rauhallisempien luontoelämysten äärelle. Vaikka hiki siinäkin tahtoo tulla. Lumikenkien avulla retkeilijä saa lisää etenemiskykyä auraamattomalle taipaleelle silloin, kun lunta on paljon tai se ei kanna ilman apua. Aloittelijakin saa lisää vauhtia lumihangessa niin kuin kuuluisan sanonnan mummo. Pakkasluontoa voi lähestyä lähes äänettömästi, eikä hieman vaikeampikaan maastokohde jää tutkimatta.
Lumikenkiä valmistetaan hyvin moneen käyttötarkoitukseen polkujuoksusta vuorivaelluksiin. Tässä testissä keskityimme malleihin, jotka sopisivat parhaiten päiväretkikäyttöön kumpuilevassa maastossa. Sellaisilla voisi nousta tunturiin valmista reittiä pitkin tai sen ulkopuolellakin, mutta mitään urotekoja Alppien jyrkillä rinteillä näillä ei tarvitsisi tehdä.
Valitsimme mukaan kuusi mallia: kaksi ranskalaista, kolme amerikkalaista ja yhden norjalaisen. Ranskan Alpeilla valmistetut Morpho ja TSL luottavat muovirunkoisiin malleihin. Morpholta testissä on Super MorphoAlp -malli. TSL:n testikenkänä on aiemminkin menestyneeseen Hyperflex-runkoon perustuva Symbioz Adjust -malli.
Coloradolaiselta Crescent Moonilta on mukana paljon mediahuomiota herättänyt EVA-vaahtomuovista valmistettu malli, jonka runkorakenne poikkeaa muista täysin. Valmistajan valikoimissa on myös perinteisempiä alumiinirunkoisia malleja.
Kanadalaisen GV:n kokoelmasta testasimme erityisesti eurooppalaisille ulkoilijoille suunnitellun Nyflex Expedition -mallin. Valmistaja tunnetaan perinteisistä puurunkoisista lumikengistään, mutta merkki valmistaa kaikenlaisia alumiini- ja muovirunkoisia malleja hengästyttävän laajalla valikoimalla.
Kolmas Amerikan mantereen tuotemerkki Tubbs pitää päämajaansa Washingtonin osavaltiossa. Mallistoon kuuluu myös muovirunkoja, mutta valitsimme mukaan alumiinirunkoisen ja kiinalaisvalmisteisen Wilderness-mallin.
Norjalainen Fimbulvetr valmistaa muovisia lumikenkiä neljänä perusmallina. Mukaan valikoitui näyttävän näköinen Hikr-X.
Tuotemerkin mahtipontinen nimi viittaa skandinaavisen mytologian suureen talveen, joka edeltää Ragnarökiä, eli maailmanlopun taistelua. Legendan mukaan lunta sataa tauotta kolmen talven ajan, jolloin lumikengälle on totisesti tarvetta.
Testin tarkoituksena oli selvittää minkälaisella runkorakenteella pärjäisi haluamassamme käytössä parhaiten, ja miten mallien siteet eroavat käytettävyydeltään.
Paras sideratkaisu on sellainen, joka ei jäädy käyttökelvottomaksi vaihtelevissa talviolosuhteissa.
Siteitä ja säätöjä joka makuun
Testi alkaa pukemalla lumikengät jalkaan. Turvallisuudesta on syytä huolehtia, sillä jääraudat ovat teräviä ja niillä voi saada vahinkoa aikaan. Onneksi kaikki testimallimme pystyy pukemaan kohtalaisen hyvin hanskat kädessä. Kahta täysin samanlaista sideratkaisua ei ole, mutta kaikki saa jalkaan yllättävänkin intuitiivisesti. Vain Fimbulvetria pukiessa ohjevideon katsominen on suositeltavaa.
Crescent Moonin idea on yksinkertaisin: hihnat tarralla nilkan ympäri. GV:n ja Tubbsin ratkaisut ovat lähes yhtä helppoja. Molemmissa nilkan taakse tulee säädettävä kumiremmi; tarkempi kiristely tapahtuu jalkapöydän päältä. Tubbs käyttää tarkoitukseen räikkäsolkiremmejä ja GV kierrettävää vaijerilukkoa.
Astetta tukevammat siteet on TSL:ssä ja Morphossa, joissa jalka asettuu pituussäädettävän pohjalevyn päälle. Niissä käytetyt senttiasteikot eivät auta käyttäjää yhtään, joten oikea pituus on haettava kokeilemalla – mieluiten lämpimässä sisätilassa. Kengän kanta ja kärki asetetaan muovisiin kuppeihin, mikä rajoittaa käytettävän jalkineen leveyttä.
Talvikumisaappailla on turha kokeilla näitä malleja. Molemmissa nilkan päältä kiristellään räikkäsoljella; kengän kärkeen TSL käyttää kierrettävää vaijerilukkoa GV:n tapaan – Morphossa on kiristyshihnat yksinkertaisilla muovisoljilla.
Hauska yksityiskohta on, että kanadalainen GV on hankkinut vaijerilukkonsa eurooppalaiselta Northwavelta, kun taas ranskalainen TSL on ostanut lukkonsa amerikkalaiselta Boa:lta. Merkittävää käytettävyyseroa näissä ei ole.
Fimbulvetr tavoittelee siteessään keveyttä. Pituussäätö tapahtuu nilkan takaa kiertävällä remmillä. Jalkapöydän päältä kiristellään omaperäisellä narulukolla. Siteeseen mahtuu leveämpikin talvisaapas, joten kenkää on varottava asettelemasta liian pitkälle eteen, ettei kenkä ota lumikengän runkoon kiinni. Narulukon käyttö vaatii hieman harjoittelua, eikä sillä saavuteta yhtä helpon napakkaa kiinnitystä kuin parhaimmissa malleissa.
Erot löytyvät liikkuessa
Mallien suurimmat erot alkavat löytyä, kun niiden kanssa lähdetään liikkeelle. Tossumainen Crescent Moon on tarkoitettu vauhdikkaaseen menoon tukevalla pinnalla, joten sen kanta uppoaa terävästi hankeen heti pehmeän puolelle siirryttäessä. Rinne- ja jääpitoa saa luotua pohjaan kierrettävillä nastoilla, mutta ratkaisu ei vedä mitenkään vertoja oikeille jääraudoille.
Jalka pääsee liikkumaan siteessä niin, että varpaat ja kanta osoittavat välillä mihin sattuu. Jalat tuntuvat välillä menevän eri suuntaan kuin lumikengät. Toisaalta käyttöönotto on niin helppoa, että näitä olisi kiva käyttää pikaisilla pyrähdyksillä, joissa kantavuutta tarvitaan tavallista talvikenkää enemmän.
Myös Fimbulvetr eroaa rungoltaan muista malleista. Testaajat ovat yhtä mieltä siitä, että näillä käveleminen on joustavaa. Mielipiteet alkavat vaihdella, kun pitäisi ratkaista onko se hyvä asia. Rinteen sivua kulkiessa nilkkojen notkuminen miellyttää yhtä ja inhottaa toista. Useiden mallien kiinteät päkiäakselit pitävät jalan sivuttaisliikkeen kurissa, mutta Fimbulvetr on nimenomaan halunnut mahdollistaa myös sivuliikkeen.
Ostajalle tärkeä tieto onkin, että tässä mallissa jalan liike on erilainen kuin muissa, ja mallia on syytä testata itse, jotta tietää pitääkö siitä vai ei. Jääraudat eivät ole kovin aggressiivisesti muotoillut ja rinnepito syntyykin myös rungon aukkopintoja hyödyntäen.
Sulavalinjainen GV on edullinen peruskenkä.
GV:n side antaa kantapäälle enemmän liikkumavaraa kuin vastaavan kaltainen side Tubbsissa. Kun kenkä on vielä kapea ja pitkä, kengän kanta tahtoo välillä liukua vinoon. Kovamuoviset GV ja Morpho kolisevat käytössä enemmän kuin pehmeämpiä materiaaleja hyödyntävät verrokit.
GV:n jääraudat antavat kohtalaisesti pitoa erilaisissa rinteissä, mutta pitoon hyödynnetään myös teräväreunaista runkoa. Kääntöpuolena on, että kantokyvyn rajalla reuna leikkaa helposti lunta, jolloin lumikenkä vajoaa kiilamaisesti hankeen.
Alppien juurella kehitetyssä Morphossa on mietitty rinneominaisuuksia. Ainoana mallina kengän kannan saa lukittua paikoilleen alamäessä. Pito-ominaisuudet on kehitetty jäisiä rinteitä varten, ja pohjassa on kuusi kartion mallista teräsnastaa. Varsinaiset jääraudat ovat vain siteen kärjessä, ja ne järsivät pintaa vain ylöspäin mentäessä.
Kantapäätä rinteessä kohottava rauta on selvästi muita jyrkempiin rinteisiin tarkoitettu – peräti 60 millimetriä korkea. Se on lähes tuplasti norjalaiskenkään verrattuna. Kantaraudan lukitus ei tyydytä – se aukeaa usein itsestään, ja sitä joutuu korjailemaan kesken retken.
TSL:n käyttökokemus on hyvin tasapainoinen. Eteneminen on vaivatonta myös rinteissä. Siitä huolen pitävät kynsimäiset jääraudat, joita on sijoitettu koko pohjan mitalle.
Joustava runko muovautuu maaston mukaan, mutta lumikenkä pysyy koko ajan kontrollissa. Jos kantavuus menetetään, kenkä uppoaa suoraan alas, mikä on hyvin miellyttävä ominaisuus. Tässä käyttökokemus on samanlainen kuin Tubbsissa.
Tubbs tarjoaa reilusti pinta-alaa pehmeämpääkin hankea varten, vaikka tästä ei olekaan leveän metsäsuksen voittajaksi. Alumiinirunkoisena se on koko joukon hiljaisin. Askel joustaa pehmeästi päkiästä, koska akselin kiinnitys ei ole yhtä kiinteä kuin muovirunkoisissa. Myös kanta pääsee joustamaan runkoon kiinnitetyn maton päällä.
Kovin haastaviin rinteisiin tällä ei halua lähteä, eikä niin ollut tarkoituskaan. Testin jäljiltä Tubbs on hurjimmassa kunnossa, sillä alumiinissa kolhut näkyvät muovirunkoa selvemmin. Kolhuja syntyy, kun kengät osuvat askeltaessa toisiinsa. Myös pehmeät kuituosat kuluvat muovirungon osia nopeammin.
Tubbsin alumiinirunko on käytössä hiljainen, mutta käytön jäljet näkyvät enemmän kuin muovirungoissa.
Ostopäätöstä tekemään
Lumikenkien hankintaan voi soveltaa muidenkin jalkineiden ostamisen periaatteita. Ensin on hyvä miettiä käyttötarkoitusta.
Tasaiselle maalle ja tampatulle reitille soveltuvat eri mallit kuin jyrkille rinteille. Myös käyttäjän paino, sukupuoli ja lumikenkään puettavan kengän koko on tärkeää ottaa huomioon. Painoon pitää laskea mukaan myös kantamukset.
Mitään kenkiä ei kannata ostaa sovittamatta. Myös lumikenkää olisi tärkeää testata itse, jotta miellyttävä malli löytyy. Testimme esittelee vain pienen kattauksen valmistajien laajaa valikoimaa.
Tämän testin käyttöympäristönä oli päiväretki kumpuilevassa maastossa reittiä pitkin ja sen ulkopuolella. Tässä tarkoituksessa Crescent Moon ja Fimbulvetr jäivät arvostelussa kahteen nuotioon. Crescent Moon on parhaimmillaan tukevalla pohjalla ja Fimbulvetr puolestaan pehmeällä alustalla. Molemmat ovat hyviä tuotteita omissa erikoistuneissa käyttöympäristöissään, mutta halusimme painottaa tällä kertaa yleiskäyttöisempiä tuotteita.
Keskimmäiset arvosanat saivat GV ja Morpho. Hinnaltaan edullisimmat mallit ovat kovaa muovia, ja niihin mahtuu sekä hyviä ominaisuuksia, että kehitettäviä piirteitä.
Neljään nuotioon ylsivät TSL ja Tubbs. Molemmissa on hyvät käyttöominaisuudet haluamaamme päiväretkikäyttöön. TSL:n ratkaisu oli kaikkein viimeistellyin, mutta voittajan hinta kohoaa myös selvästi muiden yläpuolelle.
Crescent Moon EVA Foam Snowshoe
Kenkien välipohjamateriaalina käytetystä EVA-vaahtomuovista valmistetut kuunsirpinmuotoiset kevyet lumitossut toimivat parhaiten reippaassa menossa suhteellisen tukevalla alustalla. Mäkiseen maastoon nämä hauskat kengät eivät ole paras valinta.
+ keveys
+ helppokäyttöisyys
– kantavuus
– siteen tukevuus
Fimbulvetr Hikr-X
Norjalainen leveänmallinen lumikenkä tarjoaa hyvän kantavuuden ilman, että lumikengät osuvat yhteen. Narukiristykseen perustuva side on kevyt, mutta ei erityisen helppokäyttöinen.
+ sopii järeäänkin talvikenkään
+ etenemiskyky lumessa ja rinteessä
– siteen käyttö
– siteen tukevuus varauksin
GV Nyflex Expedition
Edulliseen, pitkään ja kapeaan luminkenkään mahtuu leveämpikin kenkä ja kantaraudan etäisyyttä voi säätää. Kovasta muovirungosta puuttuu kuitenkin parhaimpien lumikenkien joustavuus.
+ hinta
+ keveys
– siteen ominaisuudet
– kantti haukkaa lunta
Hyvä ostos
Morpho Super MorphoAlp M
Testivoittajan tapaan keskeltä kapeammaksi muotoiltu Morpho on hyvä kävellä. Side on melko kapea, joten lumikenkä ei sovi leveälle jalkineelle ja kantaraudan kiinnitys on heppoinen.
+ kantapään lukitus
+ runko
– siteen kapeus
– muovisuus
TSL Symbioz Adjust Boa L
TSL on panostanut yksityiskohtiin ja viimeistely näkyy hinnassa. Lumikengän hallittavuus on hyvä kaikissa tilanteissa. Pohjassa on jäärautoja koko pituudelta, joten rinteessä on helppo kulkea myös viistoon.
+ käytettävyys
+ viimeistely
– hinta
Testivoittaja
Tubbs Wilderness 30
Alumiinrunkoinen ja käytössä hiljainen lumikenkä kantaa hyvin. Side on helppokäyttöinen. Isot kengät kolisevat turhan helposti ja käytön jäljet näkyvät muovisia malleja selkeämmin.
+ kantavuus
+ käytettävyys
– kävellessä kengät osuvat toisiinsa
– käytön jäljet näkyvät
