Retken jutut

Testissä kalvohousut

kuvitus02

Testissä mukana:

Columbia OutDry Ex Gold

Didriksons Okuda

Fjällräven Abisko Eco-Shell

Hagl.fs L.I.M. III

Halti Nimbus

Helly Hansen Loke

Jack Wolfskin Cloudburst

Millet Fitz Roy

Tierra Scirocco Active

Vaude Lierne Full-Zip

Valitsimme testiin kymmenen tuulen- ja vedenpitävää housuparia eri valmistajilta selvittääksemme mikä niistä olisi paras ostos. Kaikista malleista on versio sekä miehille että naisille. Halusimme löytää kevyet ja helposti mukana kulkevat housut, jotka on helppo vetää jalkaan sään muuttuessa sateiseksi esimerkiksi pyöräillessä tai vaeltaessa. Parhaimmillaan housut toimisivat yhtä hyvin sekä sellaisenaan ihoa vasten että myös toisten housujen päälle vedettynä. Siksi halusimme painottaa käytön ja pakkaamisen sujuvuutta. Pyöräilyä ajatellen olisi tärkeää, että lahkeet saisi kiristeltyä niin, ettei ole vaaraa niiden joutumisesta pinnojen väliin. Vaeltamisessa taas olisi hyödyksi, jos puntista löytyisi koukku lahkeen kiinnittämiseksi kengän nauhoitukseen.

Ensi näkemältä toisiaan muistuttavasta joukosta löytyy eroja, joten valintaa tehdessä on syytä tutkailla mikä malli vastaa omaa käyttötarvetta parhaiten. Jokaisen merkin sateelta suojaava teknologia on erilainen, mikä tekee testaamisesta kiinnostavaa.

Useimmat housut mahtuvat 100– 200 euron hintaluokkaan, mutta Haglöfsistä joutuu pulittamaan muutaman kympin enemmän ja Fjällräveneistä lähes 300 euroa. Testin keveimpinä Haglöfs ja Helly Hansen leijailevat noin 200 gramman tuloksessa, kun painavin Didriksons sai vaa´an pysähtymään yli kaksinkertaiseen painoon: 438 grammaan.

Kevyet kuorihousut sopivat hyvin kalvottomien retkihousujen (Retki 8/2015) pariksi, jolloin voit hankkia jopa kahdet housut yhden paksumman kalvohousuparin hinnalla.

Kymmenen kilpailijaa

Columbia OutDry Ex Gold on uutuus, joka on heilauttanut vaatesuunnittelun lainalaisuudet päälaelleen. Tavallisessa kuorivaatteessa herkkää kalvoa suojataan sisäpuoleltavuorikankaalla tai printtilaminoinnilla ja ulkopuolelta pintakankaalla, joka käsitellään vettähylkivällä kemikaalilla. Columbian uutuudessa erillistä pintakangasta ei ole lainkaan, jolloin myöskään mitäänkemikaalikäsittelyä ei tarvita.

Didriksons Okuda on testin tuhdein housupari ja toimii hyvänä verrokkina osoittamaan käyttöominaisuuksien muuttumisen paksumpien materiaalien myötä.

Okuda on testin ainoa kaksikerrosrakenteella toteutettu housu, eli siinä on sisäpuolella erillinen vuorikangas. Fjällräven Abisko Eco-Shell on valmistettu kierrätetystä polyesteristä. Joka suuntaan joustava materiaali tuntuu miellyttävältä. Vastuullisuus kuitenkin maksaa. Kierrätysmateriaali on vielä toistaiseksi uusia kuituja kalliimpaa, mikä näkyy tuotteen hinnassa.

Didriksons ja Fjällräven ilmoittavat Vauden ohella, että heidän pintakankaidensakyllästeissä ei ole käytetty haitallisia fluorihiiliyhdisteitä (PFC).

Haglöfs L.I.M. III on minimalistinen housu, josta kaikki turha on karsittu pois. Materiaalit ovat ohuita ja keveitä eikä taskuja ole lainkaan. Kalvona on Gore-Texin Paclite. Jos kuluttaja haluaa vältellä fluorihiiliyhdisteitä, Haglöfs on tuonut markkinoille vastaavankaltaisen L.I.M. Proof -housun, jossa on käytetty polyuretaanikalvoa.

Halti Nimbus on kisan kotimainen, joskin Vietnamissa valmistettu, vaihtoehto. Halti on Fjällrävenin ohella ainoa, joka on valinnut pintakankaaksi polyesterin, joka tuo kankaaseen miellyttävää joustavuutta. Muilla pintakangas on kulutuskestävämmäksi tunnettua polyamidia eli nailonia.

Helly Hansen Loke on edullinen ja yksinkertainen housu, jonka ominaisuudet eivät kuitenkaan lopu kesken.

Jack Wolfskin Cloudburst hyödyntää tässä kategoriassa yleisintä 2,5-kerrosrakennetta, jossa kalvon sisäpuolella ei ole erillistä vuorikangasta, vaan pelkkä laminointi.

Suojaa sateelta

Housujen vedenpitävyys ilmoitetaan vesipilariarvona. Alhaisin arvo, 8 000 mm, on Didriksons Okudan. Lähelle sen ominaisuuksia jäävät myös Halti, Jack Wolfskin ja Millet. Ei pidä kuitenkaan ymmärtää väärin: Useimmissa tilanteissa 8 000–10 000 millimetrin arvo riittää varsin hyvin. Ongelmia voi tulla, jos sade on voimakasta, pitkäkestoista tai kankaaseen kohdistuu painetta esimerkiksi istuessa tai polvistuttaessa. Vaude lupaa hieman paremman 15 000 millimetrin arvon, mutta yli 20 000 millimetrin arvon pitäisi riittää jo siihen, ettei takamus kastu, vaikka istuisi märälle kannolle. Sen lupaa Haglöfs, Helly Hansen, Tierra sekä Fjällräven, joka ilmoittaa testin kovimman 30 000 millimetrin vesipilariarvon.

Vedenpitävyyden mittaaminen on melko suoraviivaista laboratoriotyötä, mutta hengittävyyden arviointi on toista maata. Hengittävyyden mittaamiseen käytetään ainakin kolmea eri menetelmää, joten kuluttajan pitäisi tuntea testimenetelmät voidakseen arvioida arvojen merkitystä käytännössä.

Lisäksi hengittävyys riippuu voimakkaasti vallitsevista olosuhteista. Parhaiten vesihöyry poistuu vaatteen alta kylmään ja kuivaan ulkoilmaan. Monesti kevyitä kuorihousuja käytetään kuitenkintilanteessa, jossa ilmankosteus housun ulkopuolella on yhtä korkea kuin sisäpuolella eikä kosteus pääse haihtumaan.

Jokainen testin housu on jossain käyttötarkoituksessa hyvä ja siksi testiä kannattaa tulkita omiin käyttötarpeisiin peilaten. Ensimmäinen valinnan paikka on siinä, haluaako housuja käyttää pelkästään lyhytaikaisesti sadehousuina, jolloin erittäin pelkistetty malli riittää. Jos taas housujen kanssa on tarkoitus viettää retkellä pidempäänkin, pitää istuvuuteen kiinnittää huomiota.

Teksti ja kuva: Mikko Hieta.

Testi luettavissa Retki-lehdessä 8/2016 sekä Lehtiluukussa.

 

Lue myös

Tuttua Fjällräveniä uusin kääntein

Petri Laine

Näin otat hienoja retkikuvia puhelimen kameralla

Petri Laine

Kirveenvarresta olisi asiaa

Petri Laine