Raja-Joosepin kämppä avoinna yleisölle
Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut päätökseen Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsevan Raja-Joosepin kentän kunnostustyöt. Raja-Joosepin kämppä suljettiin viisi vuotta sitten yleisöltä, koska osa hirsistä oli kyllästetty myrkyllisellä kreosootilla.
Kunnostustyöt aloitettiin tämän vuoden elokuussa erillisrahoituksen turvin. Valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde vaati laajoja kunnostustoimenpiteitä, sillä edellisistä restaurointitöistä oli kulunut jo 40 vuotta. Joosepin kämpälle ja saunalle tehtiin laajoja hirsikorjauksia, korjattiin tuohimalka- sekä turvekatot, ikkunat ja kämpän lattian alla oleva kellari. Koska kyseessä on suojeltu kohde, korjaukset tehtiin restaurointiperiaatteita noudattaen, alkuperäistä materiaalia säilyttäen ja vanhaa mallia toistaen.
Oman erikoisuutensa kunnostustöihin toi se, että kämppä ja sauna on rakennettu rinteeseen, joten rakennukset piti kaivaa esiin kaivurilla. Samalla paljastui hirsikorjaustöiden todellinen laajuus.
Kämpän sisätiloihin on nyt turvallista tutustua
1980-luvulla kämppää oli korjattu korvaamalla lahonneita hirsiä vanhoilla puhelinpylväillä, jotka oli kyllästetty lahonestoaineena käytetyllä kreosootilla. Nyt nämä puurakenteet purettiin, sillä nykyisin kreosootti on todettu terveydelle haitalliseksi ja se sisältää muiden yhdisteiden ohella syöpää ja perimävaurioita aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Näin ollen sen käyttö ei sovellu rakennuksen sisätiloihin.
Kunnostusten myötä rakennukset voidaan avata yleisölle, ja niihin pääsee taas sisälle. Vierailijan on syytä huomioida, että tuvissa ei saa majoittua eikä tulisijoihin saa tehdä tulia. Savusaunaa ei saa lämmittää tulipaloriskin takia. On myös syytä muistaa, että rajavyöhyke alkaa aidatun kentän reunalta, eikä siellä liikkuminen ole sallittua.
Rakennusten ja uhanalaisen kasvillisuuden suojaamiseksi kentällä on myös leiriytymis- ja tulentekokielto. Kentällä kasvaa muun muassa erilaisia noidanlukkolajeja.
Pala arvokasta rakennusperintöä
Raja-Joosepin kenttä on valtakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennusperintökohde. Kenttä sijaitsee Luttojoen varrella, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Pihapiiri on pysynyt lähes muuttumattomana 1900-luvun alusta saakka ja se on hyvin säilynyt esimerkki erämaa-asutuksesta Lapissa. Rakennukset ja niiden ympäristö ovat säilyneet hyvin alkuperäisenä.
Tilan asukkaat Joosef Sallila ja hänen elämänkumppaninsa Matilda Lehikoinen saapuivat vuoden 1910 tienoilla Luton törmälle, minne he rakensivat käsin kymmenen vuoden aikana useita rakennuksia. Jooseppi ja Tilta saivat elantonsa poronhoidosta, helmenpyynnistä, metsästyksestä, kalastuksesta sekä lehmien ja lampaiden pidosta.
Koska tila sijaitsee erämaassa, ei naapureita ollut lähimailla. Joosepin ja Tiltan luona vieraili kuitenkin usein helmenpyytäjiä, kolttasaamelaisia, rajamiehiä ja muita erämaan kulkijoita, joiden kanssa Jooseppi kävi kauppaa. Muutaman vuoden samalla kentällä asui helmenkalastaja Heikki Huhti.
Toisen maailmansodan aikana kentän läheisyydessä toimi suomalaisten kenttävartio, jonka jäännöksiä näkyy kentän ympäristössä. Joosepin uusi isompi pirtti tuhoutui sodassa, mutta muut pihapiirin rakennukset säästyivät. Tuhoutuneen pirtin perustukset näkyvät kentällä edelleen.
Lue lisää alueesta luontoon.fi-sivustolta
