Kansallispuistojen uusi isäntä
Metsähallituksen uusi luontopalvelujohtaja Timo Tanninen aloitti työssään syyskuun alussa. Luontopalvelujohtaja päättää retkeilijöiden kannalta tärkeistä asioista, kuten kansallispuistojen virkistyskäytöstä.
Missä itse liikut luonnossa?
Olen jo pikkupojasta saakka liikkunut metsissä isoisäni kanssa ja lintujen perässä. Oli selvää, että opiskelen alaa, jossa voi olla luonnon kanssa tekemisissä ja valmistuinkin metsänhoitajaksi. Kansallispuistot ovat harrastukseni ja kun teen lomamatkoja ulkomailla, käyn lähes aina jossakin kansallispuistossa. Jos pitää luonnosta, mikä olisi sen luonnollisempi matkakohde!
Mitkä puistot Suomen ulkopuolella ovat suosikkejasi?
Isot puut kiehtovat metsänhoitajaa, joten Kaliforniassa sijaitsevat punapuumetsät Redwoodin kansallispuistoissa ovat mahtava kokemus. Myös Yellowstone on hieno, sillä siellä luonnostaan syttyvien metsäpalojen annetaan hoitaa metsiä. Soinen Soomaan kansallispuisto Virossa on aivan mahtava ja kävin siellä viime kesänä. Ruotsissa Skuleskogenin kansallispuisto Höga Kustenin alueella itärannikolla on vaikuttava.
Mikä on tulevien vuosien isoin asia luontopalveluissa?
Meillä Suomessa kansallispuistojen hoito on korkealla tasolla ja siitä kannattaa olla ylpeä ja pitää kiinni jatkossakin. Iso haaste tulevaisuudessa on, miten pystymme pitämään yllä retkeilijöitä palvelevaa jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja luomaan uutta esimerkiksi perusteilla olevaan Hossan kansallispuistoon.
Luontomatkailu on todella nopeasti kasvava ala ja pyrimme viemään alan yritystoimintaa eteenpäin kumppanuuksien kautta kansallispuistoissa. Näen tässä erinomaisen mahdollisuuden palvella koko yhteiskuntaa ja auttaa osaltamme Suomea taloudellisesti. Meillä on jo 500 yhteistyöyritystä luontomatkailussa.
Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti kulttuurihistorialliset kohteet siirretään Metsähallituksen hoitoon ja sitä kautta meille on tullut linnoja ja raunioita hoidettavaksi ja ne vaativat aika paljon rahaa, että ne saadaan siihen kuntoon, että ne palvelevat kävijöitä ja paikallisia yrittäjiä.
Tuleeko Suomeen Hossan jälkeen uusia kansallispuistoja?
Valtio omistaa satoja tuhansia hehtaareja maa- ja vesialueita, jotka on tarkoitettu suojeltaviksi mutta joita ei vielä ole suojeltu. On selvää, että hoidossamme olevien alueiden määrä ja pinta-ala kasvaa. En tiedä perustetaanko uusia kansallispuistoja mutta jos katsotaan taaksepäin, hyvin usein jokainen hallitus on perustanut yhden tai useamman kansallispuiston. Saa nähdä, mitä seuraava päättää.
Onko tärkeää, että kansallispuistojen kävijämäärät kasvavat?
On yhteiskunnallista etua, että ihmiset käyvät kansallispuistoissa, sillä niillä on hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, ne auttavat luontomatkailun kehittämisessä ja niillä on opetustehtävä. Tämä tietysti edellyttää että palvelut ovat kunnossa eivätkä kävijämäärät rasita luontoa liikaa. On luontevaa, että meidänkin tavoitteena on kasvattaa kävijämääriä.
Samalla kävijämäärät kertovat, että ihmiset oikeasti pitävät niitä tärkeinä. On mukava tuottaa palveluita ihmisille, jotka niitä arvostavat.
Kiristääkö uusi metsähallituslaki luontopalveluiden tuottotavoitteita?
Myös uudessa laissa sanotaan, että meidän pitää edistää luonnon virkistyskäyttöä ja monimuotoisuuden suojelua. Toiminnan perusta ei ole muuttunut mihinkään. Tämä koskee myös yhtiöitettyä Metsätalous Oy:tä. Lopullisestihan metsähallituksen keskeiset tavoitteet, myös tuottotavoitteet, päättää eduskunta.
Kuuluvatko polkujuoksukisojen kaltaiset tapahtumat kansallispuistoihin?
Tapahtumien järjestämisestä on selkeät ohjeet, joita katsotaan tapauskohtaisesti. En näe esimerkiksi polkujuoksukisoissa mitään ongelmaa, juoksu on ihan luonteva tapa liikkua luonnossa. Jos retkeilijä kaipaa erityisen paljon luonnonrauhaa, sitä kyllä löytyy puistojen vähemmän kävellyistä kolkista.
