Meteorologin vinkit sääennusteen lukemiseen
Moni miettii, kuinka paljon sääennusteeseen voi luottaa ja miten niitä tulisi lukea. Entä miten tulevaa säätä voi arvioida retkellä? Kysyimme asiaa ennusteita vuosikymmeniä tehneeltä ammattilaiselta.
ASIANTUNTIJA: Petri Takala
Miten säätä ennustetaan?
Ympäri maailmaa ilmatieteenlaitokset keräävät havaintotietoa lämpötilasta, kosteudesta, ilmanpaineesta ja tuulesta. Havainnot kerätään yhteen ja jaetaan kaikille laitoksille. Supertietokoneet laskevat sitten säähavaintojen pohjalta ja annettujen fysiikan yhtälöiden avulla, mitä tuleman pitää.
Kuinka varma sääennuste on?
Ideaalimaailmassa, jossa lähtötilanne tiedettäisiin molekyylitasolla ja meillä olisi täydelliset yhtälöt kuvaamaan kaikkia fysiikan lainalaisuuksia, sääennuste osuisi aina oikeaan.
Kaikkia fysiikan lainalaisuuksia ei kuitenkaan pystytä täydellisesti kuvaamaan, eikä havainnoilla pystytä luomaan täydellistä kuvaa maapallolla vallitsevasta tilanteesta.
Käytännössä ennusteen varmuus riippuu siitä millainen säätilanne on, kuinka pitkän ajan sääennustetta katsoo ja esimerkiksi vuodenajasta.
Matalapaineeseen liittyvä sää on ajallisesti vaikeampi ennustaa kuin korkeapaineeseen. Tämä johtuu siitä, että matalaan liittyy enemmän erilaisia säätiloja: sadetta eri olomuodoissa, aurinkoa, ukkosta, pilvipoutaa ja erisuuntaisia tuulia.
”Sääotukset” eivät liiku pitkin junaratoja ja siksi ennuste saattaa hetkellisesti yhdessä pisteessä heittää hyvinkin paljon. Seuraavan päivän sateen reitti saattaa helposti heittää sata kilometriä tai ajoituksessa voi olla muutaman tunnin aikaero.
Jos sadealue on pieni, voi siis olla, että sade menee ohi ennustetun pisteen. Isompi saderintama osuu tarkemmin kohdalle. Ajoittaista, paikallista kuuro- tai tihkusadetta on mahdotonta ennustaa tarkasti.
Talvella matalapaineen keskuksen ympärillä saattaa sataa paikoin lunta, vettä ja räntää. Mikäli matalan keskus liikkuu vaikkapa 50 kilometriä eri paikasta kuin on ennustettu, menee sateen olomuotoennuste pieleen tällä alueella.
Suurimmat ennusteheitot tulevatkin matalapaineen keskuksen läheisyydessä. Eli jos olet matalapaineen keskuksen reitillä, kannattaa ennusteeseen suhtautua suurella varauksella. Kauempana matalan keskuksesta ennuste on paljon varmempi.
Miten sääennusteita kannattaa lukea?
Tärkeää on muodostaa kokonaiskuva säätilanteesta. Jollei tv:n säätiedotusta pääse näkemään, hyvä työkalu on sääkartta, jossa näkyvät ilmanpainekäyrät ja sadealueet olomuotoineen.
Onko näkyvissä matalapainealueita, jotka liikkuvat alueesi ylitse? Vai oleskeletko korkeapaineen alueella, missä säässä ei tapahdu äkillisiä muutoksia?
Laske, montako sadealuetta on liikkeellä ja millä reitillä, milloin tuuli puhaltaa kylmästä suunnasta, milloin lämpimästä… Kun olet selvillä sään kokonaiskuvasta, ymmärrät mahdollisia sääennusteen muutoksia.
Sääkarttaa katsoessasi muista, että seuraavana päivänä kaikki voi olla sata kilometriä eri paikassa kuin on ennustettu. Muutoin ennustevirheet liittyvät lähinnä vuoriston ja rannikon paikallisilmiöihin.
Paikkakuntakohtaiset piste-ennusteet ovat nopeita ja selkeitä luettavia. Ne ovat usein lähivuorokaudelle luotettavia, mutta niistä ei voi päätellä riskitekijöitä, eikä ennusteen luotettavuutta.
Tärkeässä tilanteessa ei koskaan kannata luottaa pelkkään piste-ennusteeseen, vaan katsoa myös sääkarttaa ja muistaa 100 kilometrin sääntö.
Miten pitkän ajan sääennusteita kannattaa uskoa?
Seuraavan päivän ennuste on usein melko luotettava, paikallisia siirtymiä lukuun ottamatta.
Talvisin matalapaineen reittejä pystytään auttavasti ennustamaan 5-7 päivää eteenpäin, mutta ajoituksissa kannattaa varautua vuorokauden heittoihin ja reititkin voivat heittää muutamalla sadalla kilometrillä.
Kesäisin matalapaineita ei pystytä ennustamaan yhtä pitkälle. Yli viiden päivän ennuste kertoo vain, ollaanko menossa kylmempään vai lämpimämpään suuntaan. Sitä pidemmät ennusteet ovat vain hyvän arvauksen tasoa.
Mitä sääennusteita itse seuraat Petri Takala?
Purjelautailijana olen erityisen kiinnostunut merisäästä. Jos minulla on kiire, katson vain Sääneuvoksen tuulikarttaa.
Jos suunnittelen menojani tarkemmin, katson aina kolmea karttaa: Sääneuvoksen tuulikarttaa, Forecan veneilysäätä tai Windyä sekä puolalaista ICM-ennustetta.
Mikäli näissä on eroa luotan kahteen malliin, jotka ovat lähimpänä toisiaan. Sitten seuraan tuulen kehittymistä ja lähituntien tendenssiä Aaltopoiju-sovelluksesta.
Norjalaiset ovat tehneet pitkään työtä vuoristosään ennustamisessa, joten yr.no on tunturialueella erinomainen vaihtoehto.
Mitä sudenkuoppia ennusteiden lukemisessa on?
Jos lukee piste-ennusteita, kannattaa tarkistaa, minne tarkalleen ottaen ennuste on annettu. Erityisen tarkkana kannattaa olla merituulissa ja tunturin pakkaslukemissa.
Tuuliennuste kertoo kymmenen minuutin keskituulen. Sama lukema merellä ja maalla tarkoittaa tyystin erilaista tuulta!
Merellä tuuli on tasaista, maalla puuskittaista ja pyörteistä, koska siellä on paljon enemmän esteitä. Merellä 10 m/s (metriä sekunnissa) tuulessa on tyypillisesti noin 12 m/s puuskia.
Maalla 10 m/s keskituulella on helposti jo myrskypuuskia, sillä sisämaassa tuuli on aina hyvin puuskaista ja välillä on myös tyyniä hetkiä. Tyynen ja myrskyn keskiarvossa päädytään lähelle 10 m/s.
Siksi on tärkeää katsoa meriennuste merelle ja sisämaan ennuste sisämaahan. Sisämaassa on hyvä erikseen katsoa myös tuulen puuskaennuste. Ulkona liikkuessamme koemme puuskia, emme keskituulta.
Toinen sudenkuoppa liittyy tuntureiden pakkaslukemiin ja inversio-ilmiöön. Pakkassäässä laakson ylle muodostuu helposti ”katto”, joka pitää kylmän ilman allaan.
Tämän yläpuolella, usein jo vajaan 200 metrin korkeudella, ilma voi helposti olla toistakymmentä astetta lämpimämpää, joskus enemmänkin. Laaksoon annettu ennuste näyttää ”turhan” kovia pakkaslukemia tunturia ajatellen – ja toisin päin.
Lähiajan ennustetta ei pitkillä retkillä aina ole saatavilla. Voiko säätä ennustaa luonnonmerkeistä?
Sään ennustamiseen sammakoista tai pihlajanmarjoista en usko, mutta säätilaa seuraamalla voi kyllä aavistaa, mihin suuntaan se on muuttumassa. Esimerkiksi jos taivaalle ilmestyy ”rekimäisiä” jalaspilviä, voi olettaa matalapaineen lähestyvän.
Jos puolestaan tuuli voimistuu ja sen suunta kääntyy vastapäivään voi olettaa sateen olevan jo lähellä. Jos yhtenäisen pilvipeiton alla näkyy repaleisia sumupilven riekaleita, ei sateeseen enää ole kuin 15–20 minuuttia aikaa.
Yleisesti voisi sanoa, että jos odotat säätilan muutosta, katso taivasta. Säätilan muutos näkyy aina etukäteen pilvissä, mutta samannäköinen pilvi ei aina tarkoita samanlaista muutosta.
Mistä luonnossa ollessa tietää, minne matalapaine sateineen liikkuu?
Yksi keino on asettua selkä tuulta vasten ja osoittaa vasemmalla kädellä etuviistoon. Matalapaineen keskus on sielläpäin, sillä tuuli kiertää matalapaineessa vastapäivään.
Jalaspilvien ja muiden läpikuultavien yläpilvien liikkeestä voi katsoa, minne päin keskus on liikkumassa.
Meteorologi Petri Takalalla on yli 30 vuoden kokemus sään ennustamisesta. Hän on toiminut muun muassa Forecan päämeteorologina, Ilmatieteenlaitoksen merisäävastaavana sekä tv-meteorologina MTV3:lla. Eniten Takala pitää tuulesta, sillä hänen lempiharrastuksensa on surffaaminen. Nykyisin hän tarjoaa sääkoulutusta muun muassa vesillä liikkujille ja retkeilijöille.
sääneuvos.fi
