fbpx

Tiedot & taidot

Loputon ininä — Vinkit itikoista selviytymiseen

Verenhimoiset hyönteiset saavat vaeltajan hulluuden partaalle, jos itikoiden hyökkäykseen ei ole varautunut kunnolla. Keräsimme vinkit ininästä selviytymiseen.

Itikat kämmenselässä

Pohjoisessa räkkä eli hyönteisten runsas esiintyminen on yleensä Etelä-Suomea rankempi useasta syystä. Lapissa maasto on itikoiden lisääntymiselle erittäin suotuisaa, sillä maaperä on kosteaa lumien myöhäisen sulamisen vuoksi.

Lapin kesä on lyhyt, joten monet hyönteislajit lisääntyvät samanaikaisesti. Lisäksi pohjoisessa tavataan mäkäräisiä ja polttiaisia, jotka eivät kuulu eteläisen Suomen lajistoon.

Lapin räkkä on parhaimmillaan ikimuistoinen elämys, joka on koettava. Koitos on melkoinen, jos itikoiden loputtomaan hyökkäykseen ei ole varautunut. Hermoja piinaavin vaellusaika alkaa yleensä juhannuksesta, ja se kestää pitkälle elokuuhun, ruskan alkusävyihin asti.

Räkkätilannetta ei voi katsoa kalenterista tai kartasta, sillä sen voimakkuuteen vaikuttaa sää lämpötiloineen ja sateineen. Toisinaan Etelä-Suomen kosteissa korvissa itikoiden invaasio on Lappia pahempaa, joten vaeltajan on hyvä varautua hyttysten hyökkäykseen jokaisella kesäretkellä.

Itikoita teltan kankaiden välissä
Itikat pääsevät välillä sisäteltan ja päällisosan väliin.

Avointa, tuulista ja kuivaa

Reitinvalinnalla on suuri merkitys itikoiden runsauteen. Hyttysten määrän voi minimoida valitsemalla kosteiden notkelmien ja soiden sijaan mahdollisimman kuivia kulkureittejä. Avoimessa tunturissa aurinko ja tuuli pitävät hyttyset loitolla, mutta varjoisessa ja tyvenessä metsän siimeksessä tilanne pahenee.

Hajuja välttäen

Hyttyset löytävät uhrinsa pääasiassa hajun perusteella. Hengityksen tuottama hiilidioksidi tuoksuineen on niille kutsu veriaterialle. Vaeltajan hiessä on yli 200 yhdistettä, joiden määrät vaihtelevat ihmisestä toiseen.

Tämän vuoksi jotkut retkeilijät houkuttelevat hyttysiä toisia enemmän. Hien hajua voi poistaa peseytymällä useasti. Ylimääräisiä tuoksuja kannattaa välttää, joten haju- ja partavesiä sekä muita voimakkaita tuoksuja ei kannata käyttää retkipäivinä.

Myrkkyä pintaan

Hyönteiskarkotteista on suuri apu, vaikka Euroopan unionin määräysten muutosten jälkeen valmistajat laimensivat karkotteiden DEET-pitoisuuksia 25 prosenttiin.

Jos hakee viranomaiselta hyväksynnän, voi myydä vahvempiakin karkotteita. Esimerkiksi Careplus myy 40 % vahvuista DEET-karkotetta.

Hyönteismyrkkyjä ei kannata käyttää teknisten vaatteiden kanssa, sillä kemikaalit sulattavat muovia, kuorivaatteiden materiaalia.

Nuotio savuttaa laavun edessä
Savu on hyvä karkotin itikoille.

Savustusta

Savuava lounastuli tai iltanuotio karkottaa tehokkaasti itikoita. Savu seuraa helposti istujaa, sillä nuotion vierellä kököttävä hahmo muuttaa ilman virtausta ja savu kiepahtaa vartalon suomaan pyörteeseen.

Teltan suojaan

Oma teltta suo levollisen unen itikka-aikana. Sisäoven pitää olla tarkasti kiinni myös silloin, kun teltassa ei ole ketään.

Hyttyset parveilevat mielellään sisäteltan ja ulkoteltan välissä, jonne kertyy nukkujien hengityksen myötä hiilidioksidia. Sisään kuljettaessa mukana tulleet itikat on helppo nitistää tilavuudeltaan pienestä majoitteesta.

Mies makaa hyönteisverkon alla
Rankisen alla voi rentoutua ilman itikoiden hyökkäyksiä.

Rankisen alle

Hyönteisverkko eli rankinen on erinomainen apu hirsilaavulla ja kodalla yöpyessä. Verkkoharson alla saa levätä rauhassa ja tila riittää ruokailuun. Rankista voi käyttää myös tuvalla, sillä jo pari hyttystä osaa häiritä tehokkaasti yöpyjän unia yhä uudelleen kasvoille laskeutuen.

Vaaleaa kuosia

Hajujen lisäksi lämpö ohjaa hyönteiset uhrin luokse. Vaaleat vaatteet ovat tummia paremmat, sillä aurinko kuumentaa tummia pintoja. Tiivis kangas estää tehokkaasti läpipistämistä.

Hyvät hiha- ja lahjekiristykset pitävät ryömivät -verenimijät ulkona. Markkinoilla on myös vaatteita, jotka on käsitelty hyönteisiä karkottaviksi.

Pää piiloon

Kasvot peittävä hyönteisverkko on lähes välttämätön vaellusvaruste. Joissakin lierihatuissa verkko on kiinnitetty valmiiksi lakkiin.

Mies juo ja hänellä on pään ympärillä hyttyverkko
Pää kannattaa suojata esimerkiksi hatun päälle laitettavalla hyttysverkolla.

Taskussa kuljetettava hyönteisverkko toimii parhaiten lippalakin kanssa, jolloin lippa pitää verkon irti kasvoista. Hyönteisverkon alareunan voi nostaa juomisen ja ruokailun ajaksi nenän päälle. Sama temppu ei onnistu hirvikärpästakilla eli hyönteisverkosta valmistetulla umpihupparilla.

Kesäsormikkaat

Kädet voi suojata sujauttamalla ne hihojen sisään. Leiriaskareissa tai räkän pahimpina päivinä kevyet sormikkaat tekevät olosta autuaan. Hansikkaiden kankaan pitää olla niin vahvaa tai tiheää, että hyttynen ei pistä siitä läpi.

Sateen ropinaa

Vesisade on tuo omat haasteet ja varautumiset vaellusharrastukseen, mutta sadekelillä ei tarvitse tuskailla räkän kanssa. Kaatosateen suoma itikkarauha lämmittää mieltä, vaikka kulku olisi muuten kurjaa. Pitää ajatella positiivisen kautta!