fbpx

Tiedot & taidot

Eräoppaan vinkit: Näin pidän varusteeni kuivina

Retkeileminen on mukavampaa kuivilla sukilla. Varusteiden kuivana pitäminen on myös turvallisuustekijä, sillä märät vaatteet johtavat lämpöä monikertaisesti ilmaan verrattuna. Miten siis pysyä kuivana ja mitä voi tehdä maastossa, jos varusteet kastuvat?

Nainen kuivattaa vaatteita retkellä
Inu Pelli suosii retkillään merinovillaisia alusasuja, jotka tuntuvat kosteinakin miellyttäviltä. Tekninen välikerros kuivuu nopeasti.
Inu Pelli

Inu Pelli

leikki pikkutyttönä Ronja Ryövärintytärtä ja söi mieluiten illallista puussa. Sittemmin hän päätti tehdä elämänpituisesta luontoharrastuksestaan ammatin ja lähti oppisopimuskoulutukseen Nuuksiossa toimivaan Green Window yritykseen. Eräoppaaksi hän valmistui Hyriasta. Nyt hän tekee eräopaskeikkoja sekä muille yrityksille että yksityisesti FoRestful-yrityksenä. Työt ovat vieneet hänet muun muassa hiihtovaelluksille Kebnekaiselle. www.forestful.fi

ASIANTUNTIJA

Kuivana pysymiseen voi vaikuttaa eniten ehkä jo kotona – eli retken suunnittelulla. Millaisissa olosuhteissa liikkuu, miten tavarat pakkaa ja miten niitä aikoo retkillä käyttää? Osuuko reittivalinta aavalle suolle vai kuivalle kankaalle?

Myös varusteiden materiaalivalinta vaikuttaa. Puuvilla, villa ja Gore-Tex pitävät vettä ja kuivuvat eri tavoin, mutta myös tuntuvat kosteina erilaisilta.

Tärkein elementti, eli sää, onkin sitten niin sanotusti herran hallussa. Toki sääolojen vaikutuksiinkin voi itse vaikuttaa.

Kuurosateen sattuessa voi miettiä, kannattaako kastella koko varustus, vai pitääkö vartin tauko ja jatkaa sitten kuivin kamppein lopun päivää. Puron ylityksessä on riskinsä: kastellako kengät vai riisuako varmuuden vuoksi?

Kaikella on kääntöpuolensa. Mitä kukin valitsee, riippuu siitä, inhoaako kastumista, mikä on lämpötila ja kuinka paljon haluaa esimerkiksi nopeutta matkantekoon.

Vantaalainen Inu Pelli retkeilee ja opastaa luonnossa liikkuja kaikkina vuodenaikoina Suomessa ja Ruotsissa. Kysyimme, miten Inu pitää varusteensa kuivina. 

Nuotiolla voi kuivattaa vaatteita ja kenkiä, jotka sietävät kovia lämpötiloja. Kalvolliset ja tekniset vaatteet kannattaa pitää kaukana kovimmasta kuumuudesta, etteivät ne sula. 

Pakkaaminen

Periaatteessa pyrin kulkemaan niin, että varusteet kastuvat mahdollisimman vähän. Rinkkaretkillä ja meloessa tämä tarkoittaa sitä, että pakkaan kaikki kastumiselle alttiit tavarat erillisiin kuivapusseihin ja sitten vasta rinkkaan ja kajakkiin.

Kuivapussit ovat eri värisiä ja käytän aina samoille tavaroille samoja pusseja, joten opin muistamaan, mistä mikin tavara löytyy.

Märille tavaroille varaan oman pussin, jotta ne eivät kastele muita tavaroita rinkassa. Myös nesteet, kuten juomapullot ja ruoat pidän erillään niin, ettei niistä vahingossa tule kosteutta rinkkaan.

Sateisella säällä laitan rinkan suojaksi vielä sadesuojan tai kannan sitä sadeviitan alla, jotta itse rinkka ei kastu. Märkänä se on melko painava.

Jos rinkkaa ei saa yöksi telttaan tai absidiin, sen voi laittaa jätesäkkiin. Jos rinkan jättää yöksi sadesuojan alle ulos, pitää varmistaa, ettei sen alle pääse valumaan vettä.

Hyvät tuuletukset teltassa auttavat pitämään ilman kiertävänä ja vähentävät yön aikana syntyvää vesihöyryä.   

Kuumuus nousee ylöspäin, joten lämpimin paikka teltassa ja tuvassa on katonharjassa.

Materiaalit

Käytän merinovillaista aluskerrosta ja välikerrosta, koska se lämmittää märkänäkin. Mukana vaelluksilla on kalvotakki ja -housut, joissa on hyvät tuuletusaukot. Tekniset materiaalit kuivuvat nopeasti.

Puuvillaa en retkillä käytä, koska se kuivuu hitaasti ja tuntuu märkänä kylmältä. Rankkasateen sattuessa voin vielä vetäistä kaiken päälle kertakäyttöisen sadeviitan.

Jos ei ole liian kylmä, pyrin kuivaamaan leirissä päivän hiet tai kastumiset omalla ruumiin lämmöllä. Teltassa laitan vaatteet kuivumaan joko teltan kattoon tai makuupussiin. Yöksi laitan kuivan kerrasto päälle.

Kun sukan kääräisee kuuman vesipullon ympärille, saa sen nopeasti melko kuivaksi. Villainen sukka ei tunnu kosteanakaan epämiellyttävältä.

Hikoileminen kastelee vaatteet yhtälailla kuin sade, joten liikaa pukemista kannattaa välttää. Hengittävät vaatteet ovat mukavampia ainakin, jos hikoilee paljon. Vaatteet voi tuulettaa aina tauolla, niin ne pysyvät raikkaina koko reissun.

Kenkiä on haastavampi saada kuiviksi yön aikana ja siksi minulla on mukana vedenpitävät sukat. Niiden kanssa märät kengät eivät tunnu pahalta.

Käytän paljon myös paljasjalkakenkiä. Ne kastuvat, mutta kuivuvat myös nopeammin kuin vaelluskengät. 

Kuivattaminen

Välillä tavarat kuitenkin kastuvat ja silloin kuivatan niitä kulloinkin käytettävissä olevin keinoin. Parhaita kuivureita ovat lämpö ja tuuli.

Rinkan selässä kuivuvat päivän aikana pienet vaatteet.

Niinpä yritän saada kuivuneet tavarat ripustettua tauoilla tuuleen kuivumaan joko puun oksille tai mukana kulkevalle pyykkinarulle. Myös teltan tuuletan lounastauolla, jos sen on aamulla joutunut pakkaamaan litimärkänä. Näin se painaa vähemmän. 

Makuupussi pääsee aina aamuisin tuulettumaan puun oksaan, jollei sada. Talvisin käytän kahta makuupussia, joista päällimmäinen kuitupussi kerää kosteutta. Teltan pinnasta voi myös pyyhkiä nihkeällä rätillä suurimmat kosteudet ennen kuin ne valuvat makuupusseille.

Ilmavirran lisäksi toinen kuivaaja on lämpö. Villasukat voi hyvin laittaa vaikka nuotion vieressä kuumenneelle kivelle kuivumaan. Auringon lämmössä kuivuu ahkion päällä tavarat talvellakin.

Lämpö nousee ylöspäin, joten tilan korkein kohta on aina lämpimin. Kämpässä kuivatettavat vaatteet ja jalkineet kannattaa nostaa ylös.

Mikäli on riittävän lämmin, voi itse toimia kuivurina. Eli kuivattavia vaatteita voi laittaa ihoaan vasten, vaatteiden alle tai makuupussiin. Riskinä on tietysti se, että makuupussi kastuu, joten likomärkiä vaatteita sinne ei kannata yöksi laittaa.

Kosteita vaatteita voi kuivattaa laittamalla ne yöksi makuupussiin. Liian märkiä vaatteita sinne ei kannata ottaa, ettei makuupussi kostu ja ole yöllä kylmä.  

Myös patjojen alla tai välissä voi oman lämpönsä avulla kuivata vaatteitaan – jolleivät ne ole aamulla kuivia, niin ainakaan ne eivät aamulla ole jäässä.

Seisovassa, kosteassa ilmassa mikään ei kuivu. Teltan tai kämpän ilmastoinnista on siis huolehdittava sitä paremmin mitä enemmän siellä on kuivatettavia vaatteita.

Pakkasessakin voi kuivata. Jää sublimoituu eli muuttuu suoraan kaasuksi. Täydellinen prosessi ei ole, vaan tavarat ovat kuivuttuaan nihkeitä.

Tekniset materiaalit, kuten vedenpitävät kalvot, kuivuvat nopeasti, mutta sietävät korkeita lämpötiloja huonosti. Niitä ei kannata laittaa liian kuumaan, kuten lähelle avotulta tai kamiinan yläpuolelle.

Retkellä kannattaa kuivattaa aina kun voi. Vaatteet voi laittaa tuulettumaan tauon tai aamutoimien ajaksi.

Jalkineet

Märät kengät kylmettävät koko kehon ja tekevät helposti rakkoja jalkoihin. Jos kenkä on uinut, saa sanomalehtipalloilla tai muulla huokoisella materiaalilla imettyä likomärästä kengästä ensin isoimmat vedet. Sitten kengät laitetaan kuivumaan lämpimään, hyvin tuuletettuun paikkaan.

Jalkineiden suuaukko kannattaa avata mahdollisimman auki ja kääntää ylöspäin, terät hieman alaviistoon, jotta kosteus pääsee haihtumaan. Pohjalliset kannattaa kuivattaa erikseen.

Kuivaamista voi kokeilla myös laittamalla kenkään kuumia esineitä, kuten kiviä tai kuumavesipullo. Jolleivät kengät ole aamulla kuivat, voi jalkaan laittaa ensin sukan, sitten ohuen muovipussin, jotta olo on siedettävä.

Myös vedenpitäviä kalvosukkia ja neopreenisukkia, joissa vesi lämpiää, on olemassa.