Asiantuntijan vinkit roskattomaan retkeilyyn
Roskaton retkeily, eli se että roskat tuodaan luonnosta kotiin, on Suomessa tuttu käsite. Maarit Suomelle roskattomuus tarkoittaa sitä, että hän tuottaa niin vähän jätettä kuin mahdollista. Hän noudattaa elämässään
”zero waste” -mallia.
Asiantuntijana Maarit Suomi, jonka elämäntapana on minimoida tuottamansa jätteen määrä
Mitä zero waste tarkoittaa?
Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, jossa jätettä ei synny. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi kierrättää.
Zero waste tarkoittaa elämän yksinkertaistamista, kulutuksen vähentämistä ja ympäristöystävällisten valintojen tekemistä. Suomessa zero wastesta on käytetty sanaa nollahukka.
Miten nollahukka näkyy retkeilyvarusteissasi?
Sen jälkeen, kun rupesin jäteasiaa ajattelemaan, en ole ostanut uusia retkeilytarvikkeita. Minulla on esimerkiksi 20 vuotta vanha kajakki ja melonta-anorakki.
Käytän niitä niin kauan kuin ne toimivat. Jos joutuisin ostamaan uutta, ostaisin mahdollisimman kestäviä ja pitkäikäisiä varusteita.
Miten hankit ruokia?
Ostan mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita. Käytössäni on joitain metalli- ja muovirasioita, verkkokasseja ja kestopusseja, joihin pyrin ostamaan ruokaa irtomyynnistä. Punnitsen rasian ennen ja jälkeen täytön ja maksan kassalla erotuksen.
Ruokakaupasta voi ostaa irtomyynnistä esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia, linssejä, papuja ja valmissalaatteja. Lisäksi käyn torilla ja kauppahallissa, josta ostan muun muassa irtoteetä- ja kahvia.
Pakatuista elintarvikkeista suosin kartonkipakkauksia tai lasi- ja metallipakkauksia, joita voin hyödyntää uudelleen.
Miten kuljetat ruokia retkellä?
Meloessa (jolloin painolla ei ole juuri väliä), pakkaan elintarvikkeet metallirasioihin ja kierrätettyihin lasipurkkeihin. Vaelluksilla käytän kuivatettuja ruokia kierrätetyissä Minigrip-pusseissa. Yhtä pussia voi pestä ja käyttää kymmenisen kertaa.
Miten peset astiat ja itsesi?
Pyyhin astiat mikrokuituliinalla, joka ei vaadi pesuaineita. Tarvittaessa käytän kaikkeen puhdistukseen oliivipalasaippuaa, joita säilytän retkellä rasiassa.
Hiukset pesen sekä kotona että retkellä vain vedellä. Ne lakkaavat rasvoittumasta, jollei rasvaa pese pois.
Paljonko jätettä sinulla syntyy?
Retkeltä ei jätettä tule kotiin vietäväksi yleensä lainkaan. Irtoteen ja kahvin ja vihannesjätteen voin kompostoida.
Kotona lajiteltua jätettä syntyy noin korillinen kuukaudessa. Silloin kun on kiirettä, syntyy jätettä enemmän, jos ehdin ajatella tarkemmin ostoksiani, selviän pienemmällä määrällä. Pidän tilastoa tuottamistani jätteistä.
Vanhoista tavaroista pyrin eroon myymällä tai lahjoittamalla. Viimeistään Facebookin roskalavalla moni tavara löytää ottajansa. En kuitenkaan halua antaa toisille käyttökelvotonta tavaraa hävitettäväksi.
Tuoko nollahukka sinulle säästöä?
Vaikka olen ammatiltani kirjanpitäjä, en pidä omista ostoksistani kirjaa. En kuitenkaan usko, että zero waste -ajattelun avulla säästäisin ruokamenoissani.
Irtomyynnissä myytävät tuotteet ovat usein kalliita. Yksineläjänä joudun ostamaan pienissä erissä, jotta hävikkiä ei synny.
Joskus ostan kaupan alennettuja elintarvikkeita, vaikka ne olisivat pakattuja, estääkseni kaupan ruokahävikkiä. Ostamatta jätetty retkeilytarvike tuo tietysti säästöä.
Onko nollahukkaan pääseminen mahdollista?
Ei ole, eikä täydellisyyteen tarvitse pyrkiäkään. Käytämmekin nykyään mieluummin low waste -termiä, joka kuvaa paremmin todellisuutta. Pääasia on, että kiinnittää huomiota sekä tuottamansa jätteen määrään että sen laatuun.
Nollahukkaperiaatteet
Kieltäydy. Mieti tarvitsetko tuotteen oikeasti, ennen kuin ostat sen.
Karsi. Vähennä kodissasi olevan tavaran määrää. Näin huomaat, mikä on olennaista, etkä hanki yhtä helposti uusia tavaroita.
Käytä uudelleen. Valitse uudelleen käytettäviä tuotteita kertakäyttöisten sijaan.
Kierrätä. Laita kiertoon, mitä et itse tarvitse. Lajittele jätteet.
Kompostoi. Käytä kompostimulta vaikka huonekasveille, ellei sinulla ole puutarhaa.
Lähde: Zero Waste Finland ry. Viiden K:n säännön on alun perin kehittänyt amerikkalainen Bea Johnsson, joka on esitellyt sen kirjassaan ”Zero Waste Home”.
Maarit Suomi on turkulainen meloja, retkiluistelija ja purjehtija. Hän harrastanut lajeja reilut parikymmentä vuotta ja toimii niissä myös ohjaajana. Suomen elämäntapana on minimoida tuottamansa jätteen määrä. Oma tavaraähky, ja lopulta vuonna 2017 Norjan rannikolle ajautunut valas, jonka maha oli täynnä muovia, sai hänet toimimaan luonnon parhaaksi. Suomi toimii yhtenä kipparina Ocean Ladies -aluksessa, joka on purjehtinut Atlantinkin yli missionaan ”puhtaan meren puolesta”. Hän pitää blogia minimoija.blogspot.com
Lue myös
