Lapin kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat jälleen viime vuonna, niissä vierailtiin 1,18 miljoonaa kertaa. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli yhä Suomen suosituin. Myös Urho Kekkosen, Pyhä-Luoston, Lemmenjoen, Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat. Kansallispuistojen kävijät toivat lähiseuduille vähintään 43,8 miljoonaa euroa. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta selvityksestä viime vuoden kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli yhä Suomen suosituin 525 600 käynnillään. Urho Kekkosen kansallispuisto oli kansallispuistoista kolmanneksi suosituin, ja sen käyntimäärä oli 291 700.
Yhtenä syynä kansallispuistojen suosioon on hyvä ja määrätietoinen yhteistyö alueiden muiden toimijoiden kanssa ja palvelujen kehittäminen yhteisille asiakkaille.
Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää valtion budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden rakenteita. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat kuitenkin yksityissektoriin.
Lapin kansallispuistot tuottivat rahaa paikallistalouteen hieman edellisvuotta enemmän; kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset paikallistalouteen olivat 90 miljoonaa euroa ja 902 henkilötyövuotta.
Osalle kävijöistä kansallispuisto oli tärkein syy vierailla alueella. Näiden kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen ja työllisyyteen oli 43,8 miljoonaa euroa ja 441 henkilötyövuotta. Vähintään tämän verran Lapin kansallispuistot siis toivat nostetta paikallistalouteen, koska nämä kävijät eivät olisi tulleet matkailualueelle ilman kansallispuistoa.
