Roskaton retkeily Hetta-Pallaksella toimii
Hetta–Pallas-reitistä tuli virallisesti roskaton vuonna 2023, kun jäteastiat kerättiin pois reitin taukopaikoilta ja roskattomasta retkeilystä viestittiin näkyvästi. Retkeilijät ovat omaksuneet roskattoman retkeilyn periaatteen Hetta-Pallaksella hyvin.
Pallas–Yllästunturin kansallispuiston Hetta–Pallas-reitistä tuli virallisesti roskaton vuonna 2023, kun jäteastiat kerättiin pois reitin taukopaikoilta ja roskattomasta retkeilystä viestittiin näkyvästi. Tavoite roskattomasta Hetta–Pallas-reitistä vuodessa oli kunnianhimoinen, mutta retkeilijät ovat omaksuneet roskattoman retkeilyn periaatteen Hetta-Pallaksella hyvin.
Vuosittain Hetta–Pallaksen tuvilta ja taukopaikoilta kuljetettiin suuri määrä sekajätettä, joka pääasiassa oli ruoka-aineiden muovi- ja pahvipakkauksia. Jätteiden kuljettaminen kulutti luontoa ja aiheutti päästöjä maailman puhtaimpaan ilmaan. Tämä aika ja kustannukset voidaan nyt ohjata kansallispuiston tärkeisiin huolto- ja ylläpitotehtäviin.
”Roskaa ei enää tule. Yksi työvaihe on jäänyt kokonaan pois, kun kymmeniä kuutioita jätteitä per taukopaikka ei tarvitse enää kuskata pois maastosta”, sanoo kenttämestari Sami Lapinniemi Metsähallituksen Luontopalveluista. Samalla hän kiittelee retkeilijöitä siitä, että he ovat ottaneet roskattomuuden vastaan hyvillä mielin. Retkeilijät ovat vastuullisia ja käyttäytyvät hyvin Pallaksen reiteillä. Onnistumisen syynä Lapinniemi pitää hyvää tiedottamista ja retkeilijöiden hyväksyntää asialle.
Aiemmin jätettä tuli todella paljon, jopa neljästä kuuteen kuutiota per taukopaikka. Enimmäkseen roska oli kuivamuonapusseja ja muita ruoanpakkauskääreitä. Lapinniemi kertoo, että roskattomaan retkeilyyn siirtyminen oli huojentava päätös. Jos meno olisi jatkunut entisellään, taukopaikoille olisi pitänyt rakentaa lisää jätehuoneita. Entisissä jätehuoneissa säilytetään nyt polttopuita. Huollossa on huomattu, että myös alueen tuvat ovat siistiytyneet kovasti. Jonkin verran roskaa löytyy edelleen muun muassa tuvista ja käymälöistä sekä tuhka-astioista ja jatkokompostoreista.
Roskatonta retkeilyä jo vuosikymmeniä
Monissa Suomen kansallispuistoissa reiteillä ja tulentekopaikoilla ei ole jäteastioita, vaan jätteet tuodaan pois maastosta repussa ekopisteisiin tai viedään kotiin. Suositulta Karhunkierroksen vaellusreitiltä ja koko Oulangan kansallispuistosta sekajäteastiat poistettiin maastosta jo 2000-luvun alussa. Roskaton retkeily ei ole uusi asia, siitä on puhuttu ja sitä on pyritty edistämään jo vuosikymmeniä.
Roskattoman retkeilyn ansiosta retkikohteiden kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt, vaikka kävijämäärät ovat kasvaneet. Kierrätykseen on jo totuttu ja se on tätä päivää sekä kotitalouksissa että luonnossa liikuttaessa. Jokaisen retkeilijän pienillä toimilla on isoja vaikutuksia.
Monissa retkikohteissa on ekopisteet, joihin roskat voi tuoda. Ennen retkeä voi hyvällä suunnittelulla minimoida syntyvän roskan määrän. Omassa repussa mahdolliset roskat kulkeutuvat pienimmällä kuormituksella pois maastosta. Makkarapakettien kääre on poltettava muovi, mutta se tarkoittaa jätteenkäsittelylaitoksissa tapahtuvaa polttoa, ei nuotiotulessa. Luonto ei ole myöskään jätteiden piilopaikka, joten kivien alle ei kannata roskia piilottaa.
Metsähallituksen ylläpitämistä retkikohteista joissakin on ollut tarjolla wc-paperia. Nyt lopuista wc-paperitelineistä luovutaan. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston käymälöissä ei ole tarjolla jatkossa wc-paperia, sen jälkeen, kun paperivarasto on käytetty loppuun. Metsähallitus kehottaa näissä kohteissa retkeileviä ottamaan retkelle mukaan omaa vessapaperia.
Lue lisää luontoa kunnioittavasta retkeilystä ja retkietiketistä
