Kaasusäiliötä ei saa puhkaista, vaan se kuuluu vaarallisiin jätteisiin
Mitä tehdä tyhjälle kaasusäiliölle? Pitääkö se puhkaista ja tyhjentää ja viedä metallikierrätykseen vai kunnan vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen? Tähän kysymykseen on varmaan jokainen retkeilijä törmännyt, eikä yksiselitteistä vastausta tunnu helposti löytyvän.
Retki-lehti esitti kysymyksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Simo Lehmusmiehelle.
Tukes ei anna suoraan ohjeita retkikaasusäiliöiden hävittämiseen, sillä jätteiden keräämiseen liittyvät asiat eivät kuulu Tukesille.
Tukesin kanta puhkaisuun on kuitenkin selvä. Simo Lehmusmiehen mukaan kaasupatruunaa ei saa puhkaista edes tyhjänä: ”Kielto tulee kyseisiä tuotteita koskevasta lainsäädännöstä ja sen täytyy löytyä jokaisen retkikaasun varoitusmerkinnöistä. Merkinnät ja käyttöohjeet ovat olemassa tuotteen turvallisen käytön takia, ja niitä on syytä noudattaa. Ei voida kiistatta osoittaa, että puhkaiseminen olisi täysin turvallista. Kaasupatruunoissa on herkästi syttyvää kaasua ja käyttäjä saattaisi erehdyksessä tai esimerkiksi vikaantuneen venttiilin tapauksesta puhkaista edelleen kaasua sisältävän kaasupatruunan pahimmillaan jonkin sytytyslähteen lähellä.”
Jokaisessa kaasusäiliössä pitää siis olla merkintä, että sen puhkaiseminen on kiellettyä. Eurooppalainen standardi EN 417:2012 vaatii tuotteeseen mm. uudelleen täyttämisen ja puhkaisemisen kieltävän varoitustekstin.
Kun säiliötä ei saa puhkaista ja tyhjentää, pitää se viedä kunnan jäteasemalle vaarallisena jätteenä. Kaasut eivät kuulu minkään tuottajavastuun piiriin, jolloin niille ei ole tuottajien ja tuottajayhteisöiden järjestämiä vastaanottopaikkoja, vaan niiden vastaanotto on kuntien vastuulla, kertoo Tukesin Lehmusmies.
