Suomen kesässä merkittävimmät riskitekijät liittyvät hellekeleihin ja niitä monesti seuraaviin ukkosiin.
Aurinko paistaa kumpupilvien täplittämältä taivaalta. Hellelämpötilat ylettyvät tunturiin asti. Kevyt tuulenvire pitää olon siedettävänä hien virratessa pitkin rinkan peittämää selkää. Ilma tuntuu kostealta ja yhä korkeammaksi kohoavat pilvet näyttävät tummuvan kauempana horisontissa. Parin päivän mahtavat kelit päättyvät pian rymisten, kaatosateen saattelemana.
Kesä on hyvää aikaa retkeillä. Vaatetta ei tarvitse välttämättä olla matkassa yhtä paljoa kuin muina vuodenaikoina. Luonto on vehreimmillään ja eloisimmillaan; keskiyön aurinko lumoaa napapiirin pohjoispuolella. Mikäli pääkoppa kestää ympärillä parveilevia hyttysiä, mäkäriä ja muita muuttolintujen ruokalajeja, kesällä on monesti kaikki kohdillaan.
“Suomen kesä”
Suomen ilmasto on kesäsateinen. Kesä onkin pitkäaikaisten tilastojen mukaan sateisin vuodenaika sademäärissä mitattuna. Kesäkuukausien ollessa vuoden lämpimimmät, sade ei aina automaattisesti tarkoita kylmää ja koleaa keliä. Suurin osa sateesta tulee normaalisti iltapäivän sadekuurojen mukana, jolloin voi sataa hyvin paljon verrattain lyhyessä ajassa.
“Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen” on saanut ilmastonmuutoksen myötä uuden merkityksen. Joinain vuosina kesäkuinen räntäsade ei ole tuntematon ilmiö edes etelärannikolla. Pohjoisen kesä on toki aina ollut vaihteleva, mutta vuosittaiset erot ovat viime vuosina korostuneet.
Viileänä ja sateisena kesäpäivänä on syytä olla varustautunut hyvin. Hypotermia on aito riski myös kesällä.
“Sateessa kastunut iho jäähtyy nopeasti. Siihen vielä päälle viileänä päivänä puhaltava tuuli ja tunne voi vastata iholla pakkaskeliä”, meteorologi Mikko Routala sanoo.
Tulvivat virrat ja ukkoset
Loppukevään ja alkukesän aikana lumien sulamisvedet nostavat monin paikoin jokien ja purojen vedet korkealle. Kevättulva katkaisee esimerkiksi Karhunkierroksen monena vuotena toukokuussa. Vuodesta riippuen tulvinta voi jatkua kesäkuulle saakka. Tulvivaan virtaan joutuvaa uhkaa hukkuminen. Vesistöjen tulvatilannetta ja vedenkorkeuksia voi seurata muun muassa ELY-keskuksen www.ymparisto.fi -palvelussa.
Sulamisvesien aiheuttamia tulvia on helppoa ennakoida ja välttää. Sen sijaan rankkasateesta johtuvaa tulvimista voi olla vaikeampaa ennustaa.
“Tällaiset kesätulvat ovat lisääntyneet. Tulvat ovat nykyään ympärivuotinen riskitekijä”, Routala kertoo.
Jokien ylittämistä kahlaamalla tulisi rankkasateen sattuessa ja välittömästi sen jälkeen välttää. Valumavedet voivat kasvattaa virtausta varsin “mukaansa tempaavaksi”. Pahimmassa tapauksessa virtaava vesi voi kuljettaa mukanaan irtoainesta, joka voi aiheuttaa paljonkin vahinkoa osuessaan ylittäjään.
Monesti rankkasateet ovat seurausta rajuista ukonilmoista. Vuoden voimakkaimmat ukkoset ajoittuvat heinä-elokuulle.
“Kesällä on todellinen riski jäädä ukkosepisodin alle. Silloin voi vaikka puu kaatua päälle”, Routala sanoo.
Rajuun ukonilmaan jäävän retkeilijän tulee hakeutua suojaa avoimempaan maastoon. Ilmatieteenlaitokseen ukkoselta suojautumisen ohjeiden mukaan avomaastossa olevan tulee kyykistyä ison puun lähettyville, muttei suoraan puun alle. Jos mahdollista, puuhun on hyvä jättää sen korkeuden verran etäisyyttä. Vesillä liikkujan tulee hakeutua rantaan, mielellään hieman kauemmaksi vesirajasta.
Hellettä ja UV-säteilyä
Hellekelin sattuessa retkeilijän tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään nesteytykseen. Hikoilun lisääntyessä kuumalla kelillä keho kuivuu herkästi. Ensimmäisiä merkkejä alkavasta nestehukasta janon lisäksi ovat muun muassa väsymys ja päänsärky.
“Kun ihminen kuivattaa elimistönsä, siitä seuraa lopulta läkähtyminen”, Routala varoittaa.
Hengittävät ja kosteutta siirtävät varusteet ovat erityisen tärkeät kuumalla kelillä. Muun muassa monet tekniset kuidut ja merinovilla ovat tällaisia materiaaleja. Kuorivaatteeseen Routala turvautuisi vain jos sille on selkeä tarve.
“Kuorivaate on sääsuoja”, Routala muistuttaa.
Aurinkoisella kelillä on syytä suojautua UV-säteilyltä. Hyvä, hengittävä UPF-suojattu hattu on hyvä varuste helteessä liikkuvalle. Herkästi palavat alueet, kuten niska, on hyvä rasvata aurinkorasvalla tai suojata muuten.
